Oman lapsuuden esineet ovat lapsille muinaishistoriaa. Tunnistaako sinun lapsesi nämä?

Kysyimme vanhemmilta, mitä aikuisille tuttuja asioita tai esineitä lapset eivät ole tunnistaneet. Tunteeko sinun lapsesi nämä?

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

1. Tuhkakuppi

– Se on kippo, johon laitetaan tupakantumppi. Kun minä olin lapsi, aikuiset tupakoivat vaikka kotona, siinä olohuoneessa. (Voi hyvänen aika.)

2. Virityskuva

– Poikani, ei ollut ennen nickjunioria ja nelosnappulaa! Odotettiin, että ohjelma alkaa!

Kuva: Pekka Tynell
Kuva: Pekka Tynell

3. Kauneuskilpailut

– Telkkarilähetys kesti monta tuntia, ja sitä katsottiin joukolla. Koska, tuota, koska...

Kuva: IS
Kuva: IS

4. Kiiltokuva

– No se on paperinen kuva, joita keräiltiin. Eikä se oikeastaan edes kiillä. Isot oli hienoja, hevoset parempia kuin kukat. Kai.

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

5. Puhelinpöytä

– Ei ollut kännyköitä, ei. Perheellä oli yksi puhelin, se oli eteisessä ja siihen piti vastata sukunimellä. Mitä? Piti puhua siinä eteisessä. Ei, ei ollut Pokeja.

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

6. Papiljotti

– Sillä saa kiharat hiukset. Mummo kuule nukkuikin tällaiset päässä, ihan tosi.

Kuva: 123rf
Kuva: 123rf

7. Disketti

– Sitä varten se kuvake tarkoittaa, että tallenna, kun ennen tallennettiin tällaisille. Disketti, sen nimi on disketti.

+ Blogi

– Äiti, tiedätkö sä kun on niitä kirjoitettuja vlogeja?

– Tiedän. Niissä on tekstiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jos lapsi nirsoilee jatkuvasti ruuan kanssa, kannattaa ottaa käyttöön maanittelun sijaan muut metodit. Vauvan toimitus ja lukijat antavat 9 hyvää vinkkiä sujuvampaan ruokailuun.

Makuaistimus on jokaisella yksilöllinen – ruoka maistuu ja tuntuu erilaiselta joka suussa. Niin sanotut supermaistajat maistavat esimerkiksi kitkerät ruoka-aineet hyvin voimakkaina. Uusiin makuihin tottumiseen menee muutenkin yleensä yli kymmenen maistelukertaa – ja varsinkin lapset usein karttavat uusia makuja. 

Helsingin Sanomissa lastenpsykiatri pohti, miten maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua.

Mikä sitten voisi vähentää nirsoilua? Vauvan toimittajat ja lukijat antavat parhaat vinkkinsä, joilla perheen ruokailuhetket saa sujumaan ja ruokarepertuaaria laajennettua.

"Yksi yllättävän hyvin toiminut keino on ollut kauniisti kattaminen. Lapsi on innostunut syömisestä, kun pöytä on kaunis."

1. Ota lapset mukaan kokkaamaan

"Otan lapset mukaan ruoanlaittoon, ja meillä puhutaan paljon ruoasta. Mistä ruoka tulee, mitä muualla päin maailmaa syödään, miksi joku on terveellistä tai epäterveellistä, mitä vitamiineja on vaikka tomaatissa, ja miten se vitamiini vaikuttaa."

"Lapsille kokkaus on hauskaa yhdessäoloa. Lapsen kannattaa antaa maistella raaka-aineita ja tuoksutella ruokaa sen valmistuessa. Onpa nähty eräänkin paprikaa vieroksuvan tyypin popsivan sitä huomaamattaan suoraan leikkuulaudalta kesken pilkontahommien."

2. Unohda välipalat

"Olen asunut vuosikausia Ranskassa. Siellä ei nimenomaan kiinnitetä mitään huomiota lasten ruokailuun. Pöytä katetaan, ja lapset ottavat, mitä ottavat. Välipalakulttuuria ei ole, eli ovat aina tosi nälkäisiä pöytään tullessaan. Se vaikuttaa todella paljon lapsen syömiseen, mikä usein unohdetaan."

3. Anna lapsen olla nälkäinen

"Nirso lapsi ei syö välttämättä, jos nälkä ei todella kurni mahassa."

"Itse havaitsin ruokanirsoilulle erään keinon: runsaasti toimintaa – ulkona juoksemista, pelaamista, kaikkea mahdollista – noin neljä tuntia putkeen. Kummasti hernekeitto maistuu!"

"Olen ovelasti maistattanut lapsilla uusia ruokia esimerkiksi futistreenien jälkeen, kun ovat todella nälkäisiä. Ja kas, hyvin maistuu niin sienet kuin  kummalliset juustotkin, joita eivät ole suostuneet syömään aikaisemmin."

4. Unohda vaihtoehdot

"Älä koskaan tarjoa montaa vaihtoehtoa, vaan koko perhe syö samaa. Seuraavalla kerralla voidaan sitten tehdä jotain muuta."

"Neuvolassa terveydenhoitaja lohdutti, että yksikään lapsi ei ole kuollut nälkään täyden lautasen ääressä. Muistutan siitä aina itseäni, kun nirsoilu alkaa. Lapsi ei kuole nälkään, vaikka jättäisi jonkin aterian syömättä."

5. Älä tee asiasta numeroa 

"Jos ruokailusta tehdään iso numero vauvasta alkaen, vauva vaistoaa sen. Ymmärrettävää toki, että soseita syöttävä vanhempi stressaa vauvan kasvusta, koska sitä tarkoin neuvolassa syynätään."

"Meillä syödään monipuolisesti erilaisia ruokia joka päivä. Jos ei syö, niin on nälissään. En rupea maanittelemaan. Hyvällä ruokahalulla lautaselta häviävät niin simpukat ja artisokat kuin muusit ja lihapullat. Joskus ei vain maistu, ja silloin ei syö. Ei maailma siihen kaadu, joskus ei vaan maistu meille aikuisillekaan."

6. Kata kauniisti

"Yksi yllättävän hyvin toiminut keino on ollut kauniisti kattaminen. Lapsi on innostunut syömisestä, kun pöytä on kaunis ja värikäs."

"Juuri näin. Pöytä katetaan kauniisti ja syödään kunnon vaaleilta posliinilautasilta, juomalasista ja kaikilla tarvittavilla välineillä. Nokkamukeja ei käytetä."

7. Puhu ruuasta kauniisti

"Ruokapöydässä ollaan kohteliaita, eikä mitään yök, hyi, en tykkää tästä -puheita edes taaperolta. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta sen julistaminen on epäkohteliasta. Joskus kestää vuosikin, ennen kun lapsi uskaltaa edes maistaa. Lopulta kuitenkin syövät hiukan edes kaikkea."

"Yllättävän monet aikuiset julistavat lasten kuullen, mistä kaikesta ruuasta eivät tykkää. Pitäkää omana tietonanne, jollette ehdoin tahdoin halua siirtää ennakkoluulojanne lapsillenne."

8. Huiputa vähän

"Ujuttakaa uusia makua lempiruokiin: vihanneksia spagetin sekaan, tortillalätyn sisälle mitä tahansa. Kunhan on joku tuttu lempparielementti, mihin uuden maun mielessään liittää."

"Olen sortunut etelänlomalla markkinoimaan friteerattuja mustekaloja lapselle "kalapuikkoina". Söi hyvällä ruokahalulla, ja paljastimme sen jälkeen, että kala oli oikeastaan mustekalaa. Lapsi innostui, että sehän olikin hyvää."

9. Ja se vanha viisaus – aina kannattaa maistaa

"Jos meidän nirsolle ei olisi sanottu, että pitää maistaa edes ihan nokare, niin tuo ei söisi koskaan mitään muuta kuin muussia ja lihapullia. Todella monta kertaa hän on todennut heti pöytään tullessaan "en tykkää!". Ja kun on pyydetty maistamaan, niin hän onkin maistettuaan tykännyt ruoasta ja pyytänyt vielä lisää."

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kesän yksi takuuvarma puheenaihe on häät. Lisää kierrokksia keskusteluun saadaan, jos kutsussa lukee häiden olevan lapsettomat. Kun lapset eivät ole tervetulleita juhlimaan häitä, osa kutsutuista riemastuu, osa loukkaantuu ja osa tuo lapsensa mukaan väkisin. Miten sinä suhtaudut? 

 

Kysely

Jos saat kutsun lapsettomiin häihin, mitä teet?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Varsinkin paljon liikkuva lapsi kärsii kasvukivuista. Lämpö ja hieronta auttavat, ja juomisestakin voi olla apua.

Mistä kasvukivut johtuvat?

Kasvukipu on hiukan harhaanjohtava termi. Kipu ei liity murrosikäisen kasvuspurttiin vaan tarkoittaa särkyä, jota esiintyy jaksoittain 3–5-vuotiailla sekä 8–10-vuotiailla lapsilla. Kyse on lihassärystä säärissä, pohkeissa ja pohkeiden ja polvien takaosissa. Kipua ilmenee ilmenee iltaisin ja alkuyöstä.

Kasvukipujen selvää syytä ei tiedetä. Hyvin usein sitä esiintyy lapsella, joka liikkuu kokoonsa nähden paljon, pomppii, kiipeää ja touhuaa koko päivän.

Tuleeko kipuja kaikille lapsille?

Ei tule. Amerikkalaistutkimusten mukaan 25–40 prosenttia alle 10-vuotiaista oireilee kasvukivuilla. Kipuilun periytyvyyttä on tutkittu, sillä usein vanhemmat kertovat kärsineensä kasvukivuista itsekin.

On normaalia, ettei kasvukipuja tule lainkaan. Niin voi käydä myös liikunnalliselle lapselle.

Millainen kipu on normaalia?

Sellainen, joka tulee ja menee. Normaali kasvukipu ei ole pysyvää eikä toistu joka päivä. Myös ajankohta on oleellinen: kipuilu alkaa päivän päätteeksi, kun rauhoitutaan iltatoimiin tai ollaan käymässä nukkumaan. Aamulla kipu on poissa.

Miksi kipu alkaa iltaisin?

Ajankohta liittyy mahdollisesti siihen, että illalla lihakset pääsevät rentoutumaan, kun lapsi on ollut liikkeellä koko päivän ja malttaa viimein levähtää.

Miten kipua voi hoitaa?

Lihaksen kevyt hierominen helpottaa. Hieronta auttaa lasta rentoutumaan ja tekee olon hyväksi. Lihasta voi myös venytellä leikin varjolla. Kolmas varma apu on lämpö: lämmin haude tehoaa yleensä hyvin kipuun.

Kannattaa miettiä myös, saako paljon touhuava lapsi riittävästi juotavaa päivän aikana. Onko hän saanut sopivasti suoloja sekä magnesiumia? Pähkinät ja vihreät kasvikset ovat erinomainen magnesiumin lähde.

Jos muut keinot eivät auta, kipua voi lääkitä parasetamolilla tai ibuprofeiinilla.

Auttaako lepo kipuun?

Terveen lapsen liikkumista ei pidä missään nimessä rajoittaa. Kasvukipu on hyvälaatuinen ilmiö, enkä koskaan kieltäisi lapseltani liikunnan iloa.

Milloin kivusta on syytä huolestua?

Kasvukipu tuntuu aina lihasalueella. Esimerkiksi reumassa nivel on kuumottava ja turvonnut. Ajankohta on tärkeä: kasvukivut iskevät iltaisin tai alkuyöstä. Jos lapsi valittaa kipua, ontuu tai kävelee vaikeasti aamusta alkaen, kyse on jostakin muusta.

Myös silloin, jos kipu on vain toisessa jalassa eikä vuorottele koskaan tai jos lapsella on kuumetta, huonovointisuutta tai muita yleisoireita, syy pitää selvittää lääkärissä.

Asiantuntija Hanna Säilä, lastenreumatologian erikoislääkäri, Terveystalo.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Miten rahapula vaikutti sinuun lapsena? Millaiset asiat auttoivat?

Suomessa joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Onko sinulla omia muistoja taloudellisesti niukasta lapsuudesta? Jaa kokemuksesi kyselyssä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.