Kuinka monta näistä köyhyysriskeistä sinä tunnistat?

Useampi kuin joka kymmenes lapsi asuu Suomessa perheessä, joka luokitellaan pienituloiseksi. Johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin lastensuojeluliitosta erittelee kahdeksan tekijää, jotka lisäävät lapsiperheiden köyhyysriskiä ja huonontavat pienituloisten lasten hyvinvointia.

1. Silppu- ja osa-aikatyö

Työmarkkinoiden muutos ja työsuhteiden epävakaistuminen aiheuttavat sen, että työssäkäynti ei enää suojaa köyhyydeltä yhtä tehokkaasti kuin ennen. Työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt erityisesti perheissä, joissa on lapsia.

Joka toisessa köyhässä lapsiperheessä ainakin toinen aikuisista käy töissä. Esimerkiksi nollasopimuksella palvelualalla työskentelevän vanhemman palkkatulo ei usein riitä kattamaan perheen pakollisia menoja.

2. Työttömyys

Lapsiperheiden vanhemmilla on perinteisesti ollut matalampi työttömyysaste kuin muilla aikuisilla. Yt:t ja massairtisanomiset ovat kuitenkin lisänneet työttömyyttä myös tässä ryhmässä.

Viime vuosien irtisanomisissa erityistä on, että ne ovat koskeneet myös korkeasti koulutettuja asiantuntijatöitä.

3. Suuri perhe tai yksinhuoltajuus

Kärjistetysti: mitä enemmän lapsia ja mitä nuorempia lapset ovat, sitä suurempi on perheen köyhyysriski. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat. Heillä perheellisyys on riski myös työllistymiselle. Työntekijältä vaaditaan yhä enemmän työaikoihin liittyviä joustoja, joihin yksinhuoltajan arki ei taivu.

Yksinhuoltajanaisista yksi neljästä sai toimeentulotukea vuonna 2013. Kahden aikuisen lapsiperheistä toimeentulotukea sai harvempi kuin yksi kahdestakymmenestä.

4. Lapsilisän ja muiden etuuksien arvon lasku

Pienituloisille perheille lapsiperhe-etuudet ovat tärkeitä. Lapsilisän leikkaus ja lapsilisän indeksijäädytys osuvat kipeimmin kaikkein köyhimpiin. Pikkulapsivaiheessa myös vanhempainpäivärahalla ja kotihoidontuella on suuri merkitys tulonlähteenä.

Lapsiperheiden etuuksien reaaliarvo eli se, mitä rahalla todellisuudessa saa, on laskenut merkittävästi. Esimerkiksi lapsilisän reaaliarvo on nyt 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994.

5. Koululaisten vapaa-ajan vieton kallistuminen

Koululaisilla harrastukset toimivat sosiaalisena pääomana ja vähentävät jakautumista köyhiin ja varakkaisiin. Harrastusten ja kerhotoiminnan kallistuminen on kuitenkin kaventanut pienituloisten lasten osallistumismahdollisuuksia.

Koulujen aamu- ja iltapäivätoimintaan suunnitellut korotukset aiheuttavat käytännössä sen, että pienituloisten lapset eivät ehkä pysty osallistumaan toimintaan. Samaan aikaan suunnitellaan kuntien velvotteiden karsimista esimerkiksi kirjasto- ja liikuntapalveluissa.

6. Toisen asteen koulutuksen leikkaukset

Lukio- ja ammattioppilaitoksiin kohdistuvat  leikkaukset uhkaavat lopettaa toisen asteen kouluja pienillä paikkakunnilla. Pois kotoa opiskelemaan muuttaneet nuoret ovat taloudellisesti riippuvaisia perheestään, eikä vähävaraisen perheen nuori ehkä pysty muuttamaan opiskelupaikan perässä.

Nuoret, jotka eivät asu kotona, keskeyttävät toisen asteen opinnot useammin kuin muut.

7. Päivähoito-oikeuden rajaaminen

Päivähoito-oikeuden leikkaus puolipäiväiseksi työttömien lapsilta merkitsee haastetta pienituloisten perheiden jaksamiselle. Osa-aikahoito myös kasvattaa ryhmäkokoa, koska osa-aikaisia lapsia saa olla päiväkodissa aikuista kohden enemmän kuin kokopäivähoidossa olevia lapsia.

Eli pienituloisten lapset ovat vähemmän aikaa hoidossa ja viettävät hoitopäivän isommassa ryhmässä.

8. Kohtuullisten asumismenojen karkaaminen kauemmas työpaikoista

Asumismenojen kasvaminen on haaste perheen ja työn yhteensovittamiselle. Pääkaupunkiseudulla pienituloiset joutuvat etsimään kodin yhä kauempana työpaikasta, jolloin matka-aika kasvaa ja perheen kanssa vietetty aika kutistuu.

Pelastakaa Lapset ry:n kyselyn mukaan köyhien perheiden lapset kokevat muita useammin, että aikuiset eivät pysty antamaan heille riittävästi aikaa ja huomiota.

tepa

8 asiaa, jotka lisäävät lapsiperheen köyhyysriskiä Suomessa

Kaikki asiat ovatkin hieman erilaisia kaksi vanhempisen perheen näkövinkkelistä, yh kaikki työssäoloaika on lapselta pois ja etenkin pätkätyöläiset ovat todella huonossa asemassa kun sairastat omaan piikkiin eli saat vain yhden päivän saikkupalkan, loput kaikki menee omasta pussista ja elämä sattaa olla todella raskasta ja epäsäännöllistä eikä mitään voi ennakoida jos vasta aamulla tiedöt mihin pääset töihin!! Jos mies käy kohtuu hyväpalkkaisessa työssä, mikäs siinä vaimon on olla kotona ja...
Lue kommentti
Vierailija

8 asiaa, jotka lisäävät lapsiperheen köyhyysriskiä Suomessa

Meillä tuttavapiirissä tuo silppu- ja osa-aikatyö on koettu lapsiperheiden hyvinvointia ja toimeentuloa parantavaksi. Isät ovat käyneet täysipäiväisesti töissä ja äidit osa-aikaisesti. Näin aikaa on ollut lapsille ja puolisolle ja tulot olleet ihan kohtuulliset yhdessä ennen lapsia säästettyjen sijoitusten kanssa ja kohtuullisen asuntovelan kanssa.
Lue kommentti

Vauvan kanssa reissatessa kaikki ei aina mene ihan suunnitelmien mukaan. Vauva.fin bloggaajat kertovat unohtumattomimmat reissumuistonsa.

Taapero painoi hätänappia

”Junamatkailu taaperon ja vauvan kanssa voi olla yllätyksiä täynnä. Juna oli täpötäysi, ja vauva halusi olla rinnalla koko ajan. Omanlaisensa elämys oli myös wc-käynti juuri kuivaksi oppineen taaperon ja sylivauvan kanssa. Potalla istunut taapero painoi vessan hätänappia, ja loppumatkan ärhäkkä sulosointu kaikui koko vaunun ilona. Kaiken kukkuraksi ovikin jumittui auki. Onneksi kanssamatkustajista löytyi ihana rouva, joka tarjoutui pitelemään kovaan ääneen vierastavaa vauvaa ja pitämään silmällä isompaa, jotta äiti pääsi itse käymään toisessa vessassa – sellaisessa, jonka oven sai lukkoon.”

Hanna, En kuvitellut kolmea, vauva.fi

Kokonaisvaltainen banaanikuorutus

”Hoitolaukku oli jäänyt avoimena takapenkille niin, että taapero ulottui kurkottamaan siihen.  Moottoritiellä etupenkille leijui lämmin banaanin haju ja onnellinen vauvajokellus. Kun pääsimme viimein pysähtymään, banaania oli jo kaikkialla upouudesta takista turvaistuimeen.”

Marika, Teehetkien koti, vauva.fi

Uimavaipassa vara parempi?

”Teimme viime kesänä mökkireissun 9 kuukauden ikäisen vauvan kanssa. Mökkimme sijaitsee metsän keskellä kaukana sivistyksestä. Pakkasin huolella kaiken tarpeellisen mukaan. Kaiken paitsi vaipat. Saavuimme perille myöhään, lähin kauppa 30 kilometrin päässä oli jo kiinni. Mukana oli vain uimavaippoja, joilla yritimme pärjätä yön yli. Uitua siinä tulikin – nimittäin pissassa.”

 Titta, Minä ja Morris, vauva.fi

Yöllähän ei autossa nukuta!

”Kokeilimme monien suosimaa yöllä ajamista. Ei sopinut meille. Lapsi ei osannut nukkua yöllä autossa, vaikka päivällä osaa.”

Tuomas, Isäkuukaudet, vauva.fi

Koko sukujuhla yhtä noroa

”Esikoisen yksivuotissynttäreiden aikoihin sairastimme koko perhe noron. Olimme mielestämme jo terveitä, kun lähdimme sukuloimaan. Emme tajunneet, että kannoimme virusta mukanamme vauvan unileluissa ja muissa tavaroissa. Onnistuimme parin päivän sisällä tartuttamaan 3/4 isovanhemmista, isomummon ja pari tätiä.”

Heli, Älyllistä äitiyttä, vauva.fi

LUE LISÄÄ: Kaikesta huolimatta, kannattaa lähteä Rohkeasti reissuun vauvan kanssa!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauva.fin bloggaajat ja lukijat kertovat, millä eväillä lomamatka onnistuu vauvan kanssa.

Vaippoja, sanoinko jo vaippoja?

”Uskotko, että vaippoja on tarpeeksi? Ota vielä muutama. Usein ne loppuvat juuri kriittisellä hetkellä.”

”Vaipat ja vaipanvaihtovälineet yhteen kassiin, joka on sitten helppo napata vaippalaukusta mukaan.”

Pakkaa myös nämä...

”Älä unohda lempiunilelua.”

”Varaa aina mukaan evästä. Verensokeri alhaalla kukaan ei ole hyvää matkaseuraa.”

Marika, Teehetkien koti, vauva.fi

Ajoita oikein

”Viime kesänä lähdettiin matkaan jo viiden aikaan aamulla. Vauva ja taapero jatkoivat unia siihen asti, kunnes ensimmäisen kerran pysähdyttiin aamupalalle kahdeksan maissa.”

Leena, Sesse ja poika, vauva.fi

”Löyhät aikataulut, että voi pysähtyä niin usein kuin on tarvis. Mieti etukäteen pysähdyspaikat.”

Höllää vähän

"Matkalla tiukoista säännöistä kannattaa luopua. Suolakeksit ja pillimehu ovat ihan hyvää ruokaa hätä-tilanteessa tai jos lapselle ei maistu mikään muu.”

Kikkoja autoiluun

”Äiti etupenkillä on toiminut meillä paremmin kuin takapenkin maitohoukuttimena.”

 Sattumia ja suklaarakeita -blogi

”Yksi ehdoton varuste autoon niin lyhyille kuin pitkillekin matkoille oli takapenkin peili. Niin kauan kuin minityyppi matkustaa selkä menosuuntaan, on muuten ihan mahdoton tsekata lapsen tilanteita.”

Mirva, Mirvan Menomatkat, vauva.fi

Lennolle mukaan

”Jos lennätte, pyydä nousuun ja laskuun pahvimukit, laita sisälle lämpimään paperiin kasteltua talouspaperia ja paina mukeja vauvan korvia vasten. Se helpottaa painetta.”

Anneli, Love365, vauva.fi

Ja ennen kaikkea: positiivinen asenne!

”Reissuun on paras varata hyvä mieli ja positiivinen asenne. Ei haittaa, jos housut kastuu tai hammasharja jää kotiin, keinot kyllä keksitään, mutta jos oma hermo pettää jo kotipihassa, se lupaa matkalle huonoa.”

Hanna, En kuvitellut kolmea, vauva.fi

LUE LISÄÄ: Ja jos kaikki ei mene kerrasta putkeen, älä huoli, muillakin on mutkia matkassa on muillakin!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Jännittääkö juhannuksen sää? Ei ole aina ennenkään paistanut, mutta ei se ole vauhtia hidastanut. Meidän Perheen juhannuskone kertoo sinulle tämän juhannuksen tapahtumat!

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ei, älä houkuttele jälkiruualla. Tuo sen sijaan ruokahetkiin yhdessäolon iloa, kannustaa ravitsemusterapeutti Henna Jalkanen.

Lapsi syö todella vähän. Milloin siitä pitää huolestua?

Pieniruokaisuus ei välttämättä ole ongelma. Lapsi, joka syö vähän, voi syödä ravitsemussuositusten mukaan monipuolisesti, ottaa ruuasta kaiken tarvitsemansa ja kasvaa aivan normaalisti.

Vanhempien huoli lapsen ruokavaliosta on kuitenkin ymmärrettävää. Suomessa lapsella ei ole riskiä nälkiintyä, kun kasvua ja kehitystä seurataan neuvolassa. Terve lapsi osaa myös säädellä ruuantarvettaan. Jo vauva osaa itkeä nälkäänsä ja lopettaa imemisen ollessaan kylläinen. Se taito ei katoa silloinkaan, kun lapsi alkaa syödä kiinteää ruokaa. Siksi vanhemman kannattaa yleensä luottaa lapseensa.

Jos vanhemmat ovat huolissaan lapsen ruokavaliosta, se kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.

Lapsi ei syö juuri lainkaan kasviksia. Mikä olisi tarpeeksi?

Suositusten mukainen ruoka riittää. Sopiva määrä kasviksia on viisi lapsen omaa kourallista päivässä. Aina siihen ei päästä, mutta tärkeintä on pitää kasviksia tarjolla jokaisella aterialla. Silloin on todennäköistä, että jotakin menee suuhunkin.

On normaalia, että lapsi karsastaa uusia makuja ja kieltäytyy joistakin ruuista kausittain. Sekin on normaalia, että lapsi tuntuu elävän jonkin aikaa ”pyhällä hengellä” ja syökin hetken päästä todella paljon. Jokin ateria voi jäädä väliin, mutta yleensä seuraava maistuu kyllä.

Voiko lasta houkutella syömään lupaamalla jälkiruokaa?

Se ei kannata. Lapselle voi muodostua ajatus, että ruokailu on rangaistus ja jälkiruoka palkinto, ja palkitseminen vie ilon ruokapöydästä.

Jos lapsi tietää aina saavansa jälkiruokaa, voi se olla tuoreita hedelmiä sokerisen suklaavanukkaan sijasta. Totta kai vanhempaa harmittaa, kun lapsi sanoo ruokaa pahaksi, mutta kyllä lapsen kiukkua pitää kestää monella tavalla.

Mistä johtuu se, että syöminen ei tunnu kiinnostavan lasta?

Lapset ovat yksilöitä kuten aikuisetkin, ja toisia syöminen kiinnostaa enemmän kuin toisia. Jotkut ihmiset nauttivat ruokailusta enemmän kuin toiset, jotka käyvät vain tankkaamassa. Myös nälän ja kylläisyyden kukin tuntee eri tavalla.

Hyvä suhde ruokaan syntyy ilosta. Siksi kannattaa panostaa yhdessä syömiseen.

Jos syöminen ei tunnu kiinnostavan lasta, miettisin, mistä se johtuu. Onko ruokahetki ikävä kokemus? Tuleeko siitä olo, ettei viihdy pöydässä? Tai että vanhemmat tuputtavat ruokaa?

Lapsi ottaa mallia aikuisesta kaikessa. Hyvä ja terveellinen suhde ruokaan syntyy ilosta, ja siksi vanhempien kannattaa panostaa yhdessä syömiseen.

Mitkä konstit auttavat, kun lapsi nirsoilee ruuan kanssa?

Toisto auttaa. Lapsi voi tarvita yli 15 kertaa ennen kuin oppii pitämään uudesta mausta. Myös ateriarytmi auttaa: että lapsi on varmasti, mutta ei liian nälkäinen. Napostelu johtaa siihen, ettei ole nälkä. Ruoka yleensä maistuu paremmin myös liikunnan ja ulkoilun jälkeen. Jotkut lapset vaativat aikuisilta enemmän työtä kuin toiset.

Ruokaa kannattaa myös ihan vauvasta saakka tutkia kaikin aistein. Miltä se tuntuu, mitä ääntä se pitää? On aivan eri asia pyytää lasta maistamaan porkkanaa kuin tutkimaan sitä. Tässäkin vanhemman kannattaa muistaa ilo: kiva, kun tutkit porkkanaa!

Ennen kaikkea ruokailusta kannattaa tehdä mukava ja rento hetki. Pienikin lapsi kannattaa ottaa mukaan ruuanlaittoon ja kattamiseen. Yksivuotias voi repiä salaattia, ja viisivuotias jo tehdä itse koko kulhollisen. Isommatkin lapset tykkäävät siitä, että perhe syö yhdessä pöydän ääressä eikä yksin olohuoneessa.

Lapsi huomaa, jos vanhemman mielestä jokainen on hyvä sellaisena kuin on.

Vanhemman on tärkeintä olla myönteinen roolimalli. Lasta ei ole tarpeen kehua isosta syödystä annoksesta, koska sehän ei kerro siitä, oliko ruokamäärä juuri siihen hetkeen sopiva. Silloin lapsi voi kokea, että juuri iso ruokamäärä on se, mikä pitää syödä, jotta saa kiitosta. Mieluummin voi kehua vaikkapa siitä, että lapsi osasi kertoa milloin on vielä nälkä ja milloin masu on täynnä. Hänelle voi myös kertoa, miten kivaa oli istua yhdessä ruokapöydässä.

Kertooko lapsen pieniruokaisuus alttiudesta sairastua syömishäiriöön myöhemmin?

Pieniruokaisuus on harvoin ongelma, mutta kielteinen suhde ruokaan voi olla suuri pulma. Jos ruokahetki ahdistaa, vanhemmat tuputtavat tai ovat muuten ahdistuneita lapsen pieniruokaisuudesta, se voi vaikuttaa elämässä pitkään. Siksi vanhemman kannattaa tarkastella omaa suhdettaan ruokaan ja kehoonsa. Lapsi huomaa, jos vanhemmalla on lista kielletyistä ruuista tai hän huolehtii koko ajan painostaan. Hän huomaa myös sen, jos vanhemman mielestä jokainen on hyvä sellaisena kuin on.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen Henna Jalkanen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.