Hyvä keskusteluyhteys on tärkeää.

Siellä se istuu sohvan nurkassa, eikä puhu. Puhunko minä liikaa, eikä hän saa edes puheenvuoroa? Osataanko me kohta kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen enää kuunnella toisiamme?

Muun muassa Väestöliiton parisuhdepuhelimeen ja Parisuhdekeskuksen postilaatikkoon tulee tasaisena virtana kysymyksiä puhumattomuudesta. Puhumattomuus merkitsee, että parisuhteesta puuttuu tasapuolisuus. Hän, joka ei koe itseään arvostetuksi, vetäytyy ja vaikenee.

–Kun molemminpuolinen arvostus lisääntyy, keskustelut lisääntyvät. Arvostuksen osoitukseksi eivät sanat riitä, vaan tarvitaan arvostavia tekoja, todetaan Heli Vaarasen yhdessä Minna Oulasmaan kanssa kirjoittamassa artikkelissa.

Keskusteluyhteys auki

Yksi tärkeimmistä asioista parisuhteessa on hyvä keskusteluyhteys. Sen toimimattomuus aiheuttaa paljon ongelmia, esimerkiksi väärinymmärryksiä ja vääriä tulkintoja.

Parisuhteen ydin on se, että toisen voi herättää vaikka keskellä yötä puhumaan, jos itse kaipaa keskustelua. Tämän mahdollisuuden puuttuminen lisää yksinäisyyttä. Tästä huolimatta myös hiljaisuuden pitää olla parisuhteessa sallittua. Toisille hiljaisuus on ihan normaalia, joku kokee sen uhkana.

Vastarakastunut pari yleensä puhuu paljon ja vannoo, että sama keskustelu tulee aina jatkumaan. Parisuhde kuitenkin muuttuu matkan varrella ja välillä elämän rytmi pakottaa vähentämään keskustelua.

Vanhempien vuorovaikutus

Yleisesti ajatellaan, että nainen on se, joka kaipaa keskustelua enemmän. Tämä stereotypia ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa, sillä myös mies voi kaivata enemmän keskustelua parisuhteessa. Tämä johtuu siitä, että omaksumme keskustelukulttuurimme lapsuudenperheestämme. Hiljaisessa perheessä kasvanut puhuu parisuhteessakin vähemmän kuin pitkiin ja syvällisiin keskusteluihin jo lapsena tottunut.

Lapsiperheissä pitää kiinnittää huomiota vanhempien väliseen vuorovaikutukseen. Lapsille on tärkeää nähdä aitoa vuorovaikutusta; he imevät vaikutteita vanhemmiltaan enemmän kuin osaamme aina ajatellakaan.

Pikkulapsiperheissä on kuitenkin helposti vaarana se, että elämäntilanne vieraannuttaa ja heikentää vuorovaikutusta. Kun toinen on kotona lasten kanssa ja toinen töissä, kohtaaminen arjessa voi jäädä vähäiseksi. On keskeistä jakaa molempien arki puhumalla siitä.

Tunteiden sanoittaminen vaikeaa

Puhumattomuus voi kummuta esimerkiksi siitä, että toinen haluaa säästää kumppaniaan työhuoliltaan ja stressiltään niin, ettei puhu asiasta ollenkaan. Kumppani kuitenkin näkee, että jotain on vialla ja miettii, miksi toinen vaikenee.

Toiset eivät taas osaa sanoittaa tunteitaan ja vaikenevat siksi. Toinen voi kaivata sitä, että kumppani kertoo rakastavansa tai kehuu kauniiksi päivittäin. Kumppani taas voi katsoa, että kun asiat on kerran sanottu, mitäpä niitä toistamaan. Tällainen puhumattomuus painaa toista ja tilanne vaikeutuu vuosi vuodelta.

Pariterapiaan ajoissa

Jos puhumattomuus muodostuu ongelmaksi suhteessa, kannattaa hakeutua pariterapiaan, joka voi antaa uusia ajatuksia ja auttaa purkamaan tilannetta. Jos puhumattomuus on niin vaikeaa, ettei kotona enää keskustella ollenkaan, pariterapiassa voidaan harjoitella keskusteluyhteyden uudelleenlöytämistä.

Kannattaa hakea apua jo varhaisessa vaiheessa. Parisuhteessa on oleellista, että kumpikin voi tuoda omat toiveensa ja tyytymättömyytensä rakentavalla tavalla esille.

Oleellista parisuhteessa ja keskusteluyhteyden ylläpitämisessä on kuuntelemisen taito. On tärkeää, että molemmat tuntevat, että häntä kuunnellaan. Jos arjessa ei muuten löydetä aikaa keskustelulle ja aidolle kohtaamiselle, televisio on hyvä sulkea koko illaksi. Tämän ajan voi käyttää siihen, että kuuntelee ja keskittyy täysin kumppaniin.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.