Monen taaperon elämässä on ison muutoksen aika: päivähoito alkaa.

1. Mistä tiedän, että lapsi on valmis päivähoitoon?

On yksilöllistä, milloin lapsi on kypsä aloittamaan päivähoidon. Luota itseesi: olet oman lapsesi elämän paras asiantuntija.

Jos lapsi menee päiväkotiin, tärkeä mittari on se, että lapsi jaksaa olla mukana päiväkotipäivän rytmissä. Yleensä päiväkodissa nukutaan yhdet päiväunet, ulkoilut ovat aika pitkiä ja lounasta tarjolla hiukan ennen puolta päivää.

Valmius pysyä rytmissä helpottaa alkua paljon. Joskus se onnistuu hyvin jo yksivuotiaalta, joskus vasta myöhemmin.

Helpointa – ainakin vanhemman mielenrauhan kannalta – on laittaa hoitoon lapsi, joka pystyy ilmaisemaan itseään. Kun tietää, että lapsi kyllä ilmoittaa kun on esimerkiksi nälkä, on helpompi uskoa, että hän saa tarvitsemansa huomion ja avun. Aran ja vetäytyvän lapsen vanhempia yleensä jännittää alku enemmän: he tietävät, että lapsen tarpeita pitää kuulostella herkällä korvalla. Kerro lapsen hoitajalle huolesi, ja anna lapsen tutustua hoitajiin rauhassa ja toisin päin. Käytä tutustumisaika ja pehmeä lasku hyväksi.

Pyydä, että saat kuulla lapsen päivän tapahtumista. Se auttaa sinua arvioimaan, miten lapsi pärjää.

2. Kauanko lapsella kestää tottua?

Tämä riippuu paljon lapsen temperamentista. Sopeutuvainen lapsi tottuu nopeasti, tuntuu että lapsi on heti sinut päivähoidon kanssa.

Jos lapsen temperamentti taas on hitaammin lämpeävä ja muutokset ja siirtymät vievät muutoinkin aikaa, on se merkki siitä, että päivähoitoon tottuminenkin vie reilusti aikaa. Tottuminen voi kestää helposti useita viikkoja.

Jos lapsen luonne on reipas ja sopeutuvainen eikä lapsi ilmaise paljon tunteita, ei kannata yksioikoisesti tulkita, että päivähoidon aloitus on lapselle helppo. Alku voi silti olla kuormittava. Kuuntele lasta huolella.

Jos lapsi on pitkään iltaisin itkuinen ja väsynyt, mieti voiko tilannetta helpottaa. Ota päivähoidossa puheeksi, miten lapsella menee.

3. Miksi lapsi vastustaa hoitoon jäämistä?

Lapsella on välttämätön, voimakas eroon joutumisen pelko. Vanhemmasta eroon joutuminen on lapselle uhka: lapsi on riippuvainen siitä, että vanhempi hoivaa häntä. Jos lapsi vastustaa hoitoon jäämistä, se ei ole kiukuttelua. Ajattele ennemmin, että se on lapselle tärkeä selviämisen tapa. Eroaminen on vaikeaa, koska lapsi on sinuun kiintynyt. Lapsi tarvitsee nyt myötätuntoa ja läheisyyttä.

4. Miten autan lasta?

Tutustukaa hoitopaikkaan ja ihmisiin yhdessä. Jätä lapsi ensin pieneksi ajaksi, sitten pidemmäksi. Jos pystyt, järjestä alkuun lyhyempiä hoitopäiviä.

Kun lapsi aloittaa päivähoidon, erossaolon määrä vanhemmasta kasvaa nopeasti. Se on lapselle valtava muutos. Lapsi tarvitsee kotona turvatankkausta, syliä ja vanhemman läsnäoloa. Ota vastaan lapseen tunteet, anna hänen näyttää myös pahaa mieltä.

Kun haet lasta hoidosta, tee kohtaamisesta hyvä. Se on suhteen korjaamisen tärkeä hetki – erossaolo on suhteen särö. Älä puhu puhelimeen tai selaa Facebookia, keskity lapseen. Leikkisyys on hyvä tapa kohdata lapsi.

Voit myös päättää, että otat joka ilta tietyn hetken, jolloin olet lapsen kanssa täysin häneen keskittyen. Muista tämä äitihetki tai isähetki, jos arki on kiireistä.

5. Lapsi itkee, kun hoitoon pitäisi jäädä. Mitä teen?

Ihan ensin, ja tämä on tärkeää: älä koskaan lähde salaa.

Vanhempaa ahdistaa, jos itsellä on kiire ja lapsi itkee. Jos hoitoon jääminen on lapselle vaikeaa, varaa aamuihin enemmän aikaa – kiire pahentaa asiaa. Ole selkeä: sano, että työt odottavat, nyt täytyy lähteä. Ole empaattinen mutta päättäväinen.

Mieti myös omia tunteitasi: miltä tilanne sinusta tuntuu? Usein itkevän lapsen hoitoon jättäminen aiheuttaa vanhemmassa häpeää tai syyllisyyttä tai epävarmuutta siitä, onko koko päivähoidon aloitus hyvä juttu. Miten oma mielentilasi vaikuttaa käytökseesi? Oletko itse ahdistunut, entä siirrätkö tunnetta lapselle?

Muista, että muut vanhemmat eivät katso sinua tuomitsevasti. Kaikki ovat olleet samassa tilanteessa.

Lapselle voi antaa päiväkotiin mukaan turvalelun tai vaikka valokuvia, jos ne auttavat. Joissakin päivähoitopaikoissa lapsi voi tuoda oman tutun tyynyn päiväunille, mutta kaikkialla se ei ole sallittua.

Joitakin lapsia auttaa oma kiva rutiini vanhemman kanssa, vaikkapa vilkuttaminen ikkunasta, viisi pusua vanhemman poskelle, pikkuauton sujauttaminen mukaan äidin työlaukkuun – joku teidän oma juttu.

6. Tulen hakemaan lasta, miksei lapsi ole iloinen?

Jälleennäkemisessä lapsella on isoja tunteita, ristiriitaisiakin. Lapsen pitää saada ilmaista myös sitä, että hänellä on ollut ikävä ja päivä on ollut raskas.

Tässäkin paras lääke on myötätunto ja huomio. Tarjoa niitä lapselle.

7. Minua itseänikin ahdistaa. Miten pärjään?

Vertaistuki on nyt hyvä asia. Puhu muiden vanhempien kanssa. Muutkin ovat tästä elämänmuutoksesta selvinneet. Ja se meni ihan hyvin.

Päivähoidosta voi myös saada paljon: hyvä päivähoito on hyvä kasvatuskumppani. Ja lapsi voi saada vaikkapa ekat lapsuudenystävänsä ja tulevat koulukaverinsa. Sekin on hyvä asia.

Asiantuntija: psykologi Leea Mattila

Vauva 8/16

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun tuolissa on oikein säädetty jalkalauta, se auttaa vauvaa ruokailussakin.

Syöttötuolin on oltava sellainen, että lapsi ei pääse kaatamaan tuolia keikkuessaan tai potkiessaan.

Kannattaa valita tuoli, jossa on säädettävä jalkalauta. Jo pienellä vauvalla syöttötuolin jalkalaudan pitää olla ylhäällä, sillä hänelle on siitä hyötyä. Jalkatuki antaa tukea lapsen vartalolle, jolloin niska, leuka ja nielu ovat oikeassa asennossa. Näin lapsi voi hallita pureskelua ja nielemistä paremmin.

Jos lapsi kadottaa vartalon tuen, neste voi virrata liian nopeasti kurkkuun, ja syömisen hallinta heikkenee.

Jalkatuki kannattaa asettaa niin, että lapsen jalkapohja yltää sille. Jalkatuki keventää myös reisien alta tukipintaa, joten veri kiertää jaloissa paremmin. Hyvä istuma-asento tukee myös puheen kehitystä ja auttaa hallitsemaan käsiä paremmin.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Istuin tai kiikku voi tarjota vauvalle jumppaa ja suurta riemua. Liikkuminen kehittyy kuitenkin parhaiten lattialla.

Onko hyppykiikusta haittaa vauvan kehitykselle?

Hyppykiikku ei ole välttämätön tarvike, mutta oikein asennettuna se tukee hyvin lapsen liikuntaa. Lapsethan rakastavat hyppimistä.

Yleisin ongelma on väärin asentaminen. Hyppykiikun tulee olla niin alhaalla, että lapsen kantapäät ylettyvät alustalle. Hyvästä hyppykiikusta löytyy sivulta säädettävät nauhat, jolloin lapsi pysyy napakasti kiinni, ja vartalo saa myös sivuttaistukea.

Lapsen täytyy saada koko jalkapohjansa lattiaan ja harjoitella kyykkyyn ylös liikettä, ei pelkkää hyppimistä. Silloin kiikkua voi huoletta käyttää vähän aikaa kerrallaan. Jos lapsi potkuttelee ja hyppii vain varpaillaan ja päkiöillään tai ei jaksa pitää selkäänsä suorana, älä käytä hyppykiikkua.

Paras paikka hyppykiikulle on tasainen alusta ja avoin tila, jossa lapsi ei pääse kolhimaan itseään esimerkiksi ovenkarmeihin.

Voiko kävelytuoli hidastaa kävelemään oppimista?

Ei, jos sitä käytetään oikein. Kävelytuoli antaa lapselle liikunnallisia kokemuksia ja tuo suurta riemua, kunhan se on säädetty oikein. Kävelytuolikaan ei ole terveelle lapselle välttämätön mutta ei haitallinenkaan.

Kävelytuolin suurin ongelma on, jos se on säädetty väärälle korkeudelle.

Suurin ongelma on se, että tuoli on säädetty väärälle korkeudelle. Tarkista, että istuva lapsi saa jalkapohjat hyvin lattiaan, pystyy välillä kohottautumaan tuolista pystyasentoon seisomaan ja laskeutumaan taas alas.

Kävelytuolin avulla lapsi pystyy hyvin tutustumaan kodin tiloihin. Monesti kävelytuolissa oleva lapsi opettelee sanoja, ja tuoli antaa lapselle hyvän mahdollisuuden tutustua ympäristöön ja hakeutua vuorovaikutukseen. Kävelytuolissakin lapsi on vain väliaikaisesti, ei liian kauan.

Jos lapsella on ongelmia hallita vartalonsa asentoa tai hän liikkuu varpaillaan, älä käytä kävelytuolia.

Mihin Bumbo on tarkoitettu?

Bumbo on loistava suihku ja hiekkalaatikkotuolina. Se ehkäisee liukastumisia ja suojaa maasta tulevalta kylmältä. Bumbo sopii lapselle, joka ojentaa jo hallitusti ylävartaloaan ja joka sylissä ollessaan tarvitsee tukea enää alavartalolleen.

En suosittele Bumboa terveelle lapselle leikkituoliksi sisätiloihin, sillä tuoli lukitsee lapsen asennon, ja siitä on vaikea tulla itse pois. Monesti Bumbossa istuva lapsi kykenee jo istumaan itsekin.

Tarvitseeko vauva kylpytukea?

Terve lapsi ei tarvitse. Pienen vauvan kylvettäminen on herkkä, käsin tunnettava toimenpide. Kylpytuella saatetaan luoda väärää turvallisuuden tunnetta.

Kun lapsi oppii istumaan, liuku­esteellä varustettu amme tai Bumbo on hyvä hankinta kylpyhetkiin. Kylvettäminen vaatii aina valvontaa!

Istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Millainen on hyvä sitteri?

Hyvä sitteri menee lähes makuu­asentoon ja myötäilee lapsen selkää ja lonkkia. Kun lapsi kasvaa, hyvän sitterin pystyy nostamaan pystympään, asentoon, johon lapsen oma ojennus riittää.

Lähes kaikki sitterit ovat nykyisin tehty kehoa myötäileviksi ja tukeviksi. Tärkeintä on muistaa kiinnittää aina vyöt, jotta lapsi ei pääse kellahtamaan sitteristä pois. Sitteri tai muu istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta se vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Onko suloisempaa kuin pienen ihmisen ja eläimen ystävyys? Lähetä kuva ja osallistu arvontaan!

Osa kuvista julkaistaan myös Vauva-lehden palstalla. Lähetä kuva mahdollisimman isona tiedostona, emme voi julkaista matalaresoluutioisia kuvia.

Kun lähetät kuvan viimeistään 13.8.2017, olet mukana arvonnassa, jossa voi voittaa Ainu Nokkamukin, BabyBjörn Soft Bib -ruokalapun ja Jordan-hammasharjan vauvoille. Arvomme kaksi settiä, ja yhden palkinnon arvo on noin 21 euroa.

Voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse: tarkista, että käyttäjätiedoissasi on voimassa oleva sähköpostiosoite!

Lähettämällä kuvan annat luvan käyttää sitä Vauva-lehden aineistoissa. Lataa vain itse kuvaamiasi kuvia tai kuvia, joiden lataamiseen sinulla on kuvaajan lupa. Katso kuvahaasteiden tarkemmat ohjeet

Jos haluat kuvan mukaan lehden palstalle, kerro sisältö-kohdassa vauvan nimi ja ikä kuvaushetkellä.

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.

Lukijasisällöt

Ihokontakti on tärkeä varsinkin ensimmäisinä vuorokausina, sanoo Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto.

Osassa suomalaisista synnytyssairaaloista kielletään vauvan nukuttaminen äidin vieressä, Suomen Kätilöliiton varapuheenjohtaja Leena Lehto kertoo. Kätilöliiton mukaan kielto vaikeuttaa varhaisen vuorovaikutussuhteen muodostumista ja imetyksen käynnistymistä.

– Ihokontakti lähes vuorokauden ympäri on suotavaa ja tärkeää varsinkin vauvan ensimmäisinä vuorokausina ja erityisesti, jos on ongelmia imetyksen aloituksessa. Myöhemminkin vauva tarvitsee paljon läheisyyttä ja kosketusta, ja hyötyy siitä tutkimusten mukaan selvästi, Lehto sanoo.

Kätilöliitto vetoaa kannanotossaan tutkimustuloksiin ihokontaktin eduista. Eri tutkimusten mukaan ihokontakti muun muassa laskee äidin ja vauvan stressiä sekä auttaa vastasyntynyttä säätelemään pulssiaan ja hengitystään. Ihokontaktissa olevilla vauvoilla on myös tasaisempi ruumiinlämpö ja verensokeri.

Miksi vieressä nukkumista ei sitten suositella – tai jopa kielletään se? Tämä perustuu puolestaan kätkytkuoleman riskiin. Vuonna 2015 kätkytkuolemia oli Suomessa kuusi, ja 2014 niitä tilastoitiin 14. Luvuissa on mukana kaikki pienten vauvojen kuolemantapaukset, joille ei löydy syytä. On erittäin harvinaista, että vanhempi kierähtäisi vauvan päälle.

Vieressä nukkumisen kieltäminen voi johtaa siihen, että äidit eivät saa tietoa turvallisuusohjeista.

Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistyksen mukaan alle neljän kuukauden ikäiselle vauvalle turvallisin nukkumispaikka on omassa sängyssä, mutta samassa huoneessa vanhempien kanssa. Hoitotyön tutkimussäätiö on luonut Suomeen suosituksen, joka perustuu yhdysvaltalaisiin ohjeisiin.

Monet äidit kokevat näistä ohjeista huolimatta vieressä nukkumisen kaikkein luonnollisimmaksi tavaksi. Kätilöliiton mukaan tavan kieltäminen voi johtaa siihen, että nämä äidit eivät uskalla keskustella asiasta terveydenhuollon henkilökunnan kanssa ja jäävät ilman tietoa turvallisuudesta.

– Keskusteltaessa vauvan nukkumisesta on tärkeää antaa oikeaa tietoa, ei tuomita tai arvostella. Tärkeintä on, että perhe itse tekee omat päätöksensä, kannanotossa todetaan.

Muista nämä ohjeet, jos vauva nukkuu vieressä

Pääsääntöjä on kaksi. Ensimmäisen mukaan samassa sängyssä vauvan kanssa ei saa nukkua, jos on lääkkeiden vaikutuksen alainen, tupakoi tai on päihtynyt. Myös vanhemman ylipaino on riski.

Toinen sääntö koskee nukkumisympäristöä: vauvan kasvojen lähellä ei saa olla tyynyjä, leluja tai peittoja, eikä sängyksi käy vesisänky tai kovin pehmeä patja.

Lakanan pitää olla napakasti patjan ympärillä, ja ympäristössä ei saa myöskään olla naruja tai muita esineitä, jotka voivat aiheuttaa kuristumisriskin. Vauvalle ei saa tulla liian kuuma, ja vastasyntynyt nukkuu mieluiten aina selällään. Nämä säännöt pätevät riippumatta siitä, missä vauva nukkuu.

– On tärkeää varmistaa, että lapsen alla tai ympärillä ei ole sellaisia pehmikkeitä, joita vasten vauva voisi painautua niin, että nenän kautta hengittäminen ei onnistu, Lehto sanoo.

Sairaalatiloissa vierihoidon ongelmana voi olla myös sopivien sänkyjen puute.

– Sairaalasängyt ovat standardimittaisia yhden hengen sänkyjä myös synnyttäneiden osastoilla. Ilman muuta ehdoton vaatimus vierellä nukuttamisessa on, että sänkyyn on saatavissa korotettavat reunat.

Lehto kertoo, että ulkomailla synnytyssairaaloissa on käytössä myös vierihoitoon suunniteltuja sänkyjä, joissa on uloke tai levennys vauvaa varten.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.