Vauvat ovat mahdottoman suloisia – ja siihen on syynsä.

Iso pyöreä pää, suukkosuu ja pehmeät posket. Entäs ne sormet ja varpaat, palleroiset käsivarret, ihopoimut ranteissa ja nilkoissa.

Ja pienet kuopat rystysissä ja kyynärpäissä, ne vasta ovat hurmaavat!

Mutta miksi tämä suloisuus? Eivät pikkulapset varmaan turhaan ole niin söpöjä.

Oma on kaunein

Erityisen ihmeellinen on oma vauva, vaikka pikkuisen naama olisikin synnytyksen jäljiltä mustelmilla ja silmät turvoksissa. Miten se tuoksuukin niin hyvälle, ihan vaniljalle.

Kyse on luonnon oveluudesta: vauvan näkeminen herättää aikuisessa hoivaamisvietin. Oxfordin yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan silmien takana oleva aivojen alue reagoi salamannopeasti vauvan tai lemmikin näkemiseen.

Vanhemmassa herää suojeluvaisto, jonka avulla hän jaksaa hoitaa vauvaa, ja niin avuton pienokainen selviää hengissä elämänsä alkuvaiheista.

Vauvan ulkomuoto toimii siis tietynlaisena selkärankareaktion laukaisijana. Koemme vauvan suloisena siksi, että pitäisimme hänestä huolta.

Jo synnytyksen käynnistyessä kohonneet oksitosiinihormonitasot aiheuttavat vahvan hyvänolon ja kiintymyksen tunteen lasta kohtaan.

Pyöreä on helpompi synnyttää

Muillakin eläimillä kuin ihmisellä on sama juttu: eläinlapsen hellyttävä olemus sulattaa emon sydämen ja herättää suojeluvaistot.

Nisäkkäiden kohdalla kyse saattaa olla myös käytännöllisyydestä, sillä pyöreämuotoinen jälkeläinen mahtuu särmikästä paremmin kasvamaan kohdussa, ja sellainen on helpompi myös synnyttää.

Ihmisvauvan erityisen suuri pää liittyy myös siihen, että jo sikiöaikana isoiksi kehittyneet aivot tarvitsevat tilaa.

Se hymyilee!

Suloiseen olentoon on helppo ottaa kontaktia, hymyillä ja leperrellä, olla luontaisesti vuorovaikutuksessa.

Tietysti vauvan hoitaminen on välillä myös vaativaa ja raskasta. Juuri kun valvotut yöt koettelevat eniten vanhempien voimia, noin kuusiviikkoinen vauva palkitsee hoitajansa ja väläyttää hurmaavan ensihymynsä. Ja vanhemmat jaksavat taas mitä tahansa!

Hymyllä on ihmissuvun säilymisen ja evoluution kannalta tärkeä tehtävä, sillä jo parin, kolmen päivän iässä ilmenevien refleksihymyjen uskotaan kehittyneen eräänlaiseksi selviytymiskeinoksi. Vauvan hymy vetoaa vanhempiin, tuottaa mielihyvää ja vahvistaa suojeluviettiä.

Isänsä näköinen

Vanhempaa viehättää oman lapsen ulkonäössä usein se, että lapsi muistuttaa häntä itseään. Asialla on yllättäen merkitystä enemmän isälle kuin äidille, sillä yhdennäköisyys isän kanssa todistaa lapsen olevan hänen omansa. Lapsen synnyttänyt äiti tietää asian varmasti muutenkin.

Vauvan koetaan alussa yleensä muistuttavan enemmän isäänsä kuin äitiään, ja hyvä niin. Näin isässä syntyy tarve pitää huolta ja puolustaa lastaan.

Kiinnostavaa on, että myös isovanhemmat tuntuvat hoitavan lapsenlastaan sitä mieluummin, mitä enemmän tämä muistuttaa heitä itseään. Ai että, sillä on ihan papan nenä ja mummon silmät!

Mitä enemmän vauvassa vaikuttaa ulkonäönkin puolesta olevan omia geenejä, sitä enemmän vauvasta on järkevää pitää huolta oman suvun jatkumisen vuoksi.

Maailman ihanin

Lapseen on rakentunut valmius varmistaa huolenpitonsa ja selviytymisensä myös sitten, kun ulkonäkö alkaa muuttua. Taikasanoja ovat hymyn ohella katsekontakti – ja kyyneleet.  

Taaperoikäinen ei vielä tietoisesti säätele itkuaan, koska itkemättä jättäminen ei olisi selviytymisen kannalta järkevää. Isommalle lapselle itkemättömyys ei tuota enää yhtä suurta uhkaa.

Vanhemmissa on sisäsyntyinen valmius reagoida lapsen itkuun, ja siksi taaperot itkevät hätääntyessään silloinkin, kun itkulle ei olisi varsinaista syytä kuten kipua.

Ja kyllähän se toimii: kukapa meistä voisi vastustaa kyynelistä märkiä untuvaisen pehmeitä poskia. Äiti tai isä tulee ja auttaa.

Asiantuntijana on psykologi Kirsi Kuronen Etelä-Espoon perheneuvolasta

Lähde: Oi, miten ihana (Vauva 2/2012)

Lue myös:

Miten ulkonäkö periytyy vanhemmilta vauvalle?

Näin tyynnytät itkevän vauvan

Vierailija

Suloisuus ei ole vauvan ominaisuus, vaan aivojesi tulkinta. Useat kokevat vauvat suloisiksi, koska se edistää lajin selviytymistä. Vieraista vauvoista ei ole geneettisesti tosin sinulle hyötyä, joten jotkut eivät välitä niistä.

Vierailija
Vierailija

Vauvat ovat suloisia! Minäkin tahdon vauvan!

Ei kannata tahtoa vauvaa, se kun pysyy sellaisena n. vuoden ;)

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.