Meidän Perheen toimitus ja lukijat vinkkaavat.

Kuvat: iStockphoto

  • Aino Havukainen & Sami Toivonen, Veera lääkärissä: Tatu ja Patu vetoavat kummasti pieneen lukijaan, ja kuvat ovat runsaita ja täynnä hyviä yksityiskohtia. Tämän lukeminen etukäteen helpotti selvästi lääkärikäynnin sujumista.
  • Tatu ja Patu kirjojen tekijöiden Veera lääkärissä. 2,5 vuotiaan tytön kanssa kirjaa saa lukea päivittäin ja välillä monta kertaa. Kirja on ihanan värikäs ja siitä näkee tarkkaan mitä lääkärissä tapahtuu.
  • Anette Tison- Talus Taylor, Barbapapa: Tyttö 2v. tykkää Barbapapasta
  • Baby Einstein, Ensimmäinen eläinkirja: Tyttäreni (1v) lempikirja on jo pidemmän aikaa ollut baby einstein Ensimmäinen eläinkirja. Se on niin kertakaikkiaan kiinnostava ja kaikenaikaa kiehtova ja innostava, että olen aina välillä sen piilottanut että voidaan tehdä välillä jotain muutakin kuin lukea sitä edes ja takaisin.
  • Boswall, Nigel, Jerryn housut: Turistin housuparin tuhoutuminen toisensa perään huvitti lapsia, ja kirjaa luettiin meillä uudestaan ja uudestaan.
  • Camilla Mickwitz, Jason: Lienee vähän isommille suunnattu, mutta lämpimän värikkäät kuvat kiinnostavat jo taaperoa. Ihanaa 70-lukulaista realismia: yksinhuoltajaäiti Kaarina käy tehtaassa töissä ja tekee iltaisin keikkaa nakumallina.
  • Eric Carle, Pikku toukka paksulainen: Söpö toukka syö reiän hedelmien - ja samalla sivujen - läpi ja muuttuu lopussa perhoseksi. Kiva idea ja kaunis toteutus.
  • pikku toukka paksulainen oli meidän esikoisen (nyt 5v.) unisatukirja. Sitä piti lukea illasta toiseen ja aina tuplasti. Jossain vaiheessa aloimme lukea kirjaa niin että poika itse kertoi aina mitä sivulla luki vaikkei lukea osaakkaan vielä :)
  • Pikku toukka Paksulainen oli suosikki ylitse muiden. Mukavat kuvat ja vähän tekstiä - sellainen katselukirjan tyyppinen klassikko. Tytär osasi sen ulkoa jo tosi pienenä; vanhemmille jäi enää sivujen kääntäminen.
  • Eric Hill, Puppe-kirjat: Niitä neitimme 1v jaksaa lukea 24 h/vrk. Se luukkujen avaaminen vain on niin ihanaa.
  • Fiona Watt & Rachel Wells; Pikku hirmulisko: Vauvasta asti sopiva pehmokirja, jossa on juoni sekä erilaisia sileitä, pehmeitä ja rapisevia pintoja. Ja lopussa yllätys: tööt.
  • Gunilla Wolde, Sanna ja pikkuveli: 2-vuotiaan tyttömme suosikkikirja on "Sanna ja pikkuveli". Sanna vaihtamassa pikkuveljen vaippaa jaksaa huvittaa häntä aina uudestaan ja uudestaan... meillä kun ei ole poikalapsia niin hänestä on äärimmäisen mielenkiintoista nähdä kirjassa pikkuveljen pippeli. Usein kuuluukin: "luetaan se pippelikirja". =D
  • Gösta Knutsson, Pekka Töpöhäntä: Tällä hetkellä Pekka Töpöhäntä -kirjat. Poika 4v.
  • Jukka Laajarinne, Mummon kone: Huikean humoristinen, ovela kertomus lapsen loogisuudesta ja kekseliäisyydestä. Erityisen tehokkaat ääniefektit. Martti Ruokosen kuvat ilahduttavat aina.
  • Kenneth Andersson, Lilla Vinkboken: Yksivuotiaani, Matilda, tykkää tosi paljon ruotsalaisesta Lilla Vinkboken -kirjasta. Kirja on värikäs ja siinä on selkeät kuvat jokaisella sivulla. Tarinana on eläimet jotka vilkuttavat lukijalle ja viimeisellä sivulla on peili jossa oma peilikuva sanoo lukijalle Hej på Dej! Tämän kirjan Matilda ottaa esille aina ensimmäisenä aamulla ja haluaa istua sylissä ja vilkuttaa eläimille.
  • Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu: Rauhoittumishetkiin sopiva klassikko, jota äitikin jaksaa lukea kerrasta toiseen. Lapsi oppii pian löytämään omat suosikkilorunsa. "Hatusta löysi hän kaniinin, ja kaniinin, ja kaniinin, ja…"
  • Tiitiäisen satupuu. Siinä on aivan ihania loruja, kuten Perunat ja Kattila, Tiitiäinen metsäläinen ja moni moni muu loru joita luetaan kerrasta toiseen ja aina vaan uudestaan.
    Ensimmäinen loru/runo jonka tyttäremme osasi ulkoa on Tiitiäinen, metsäläinen pieni menninkäinen... Tyttäremme Annu on 4-vuotias, reipas neitokainen.
  • Klinting Lars, Kassu-kirjat, esim Ripsun korjauspaja: Kassu ja Ripsu touhuavat leppoisasti yhdessä. Ei maailma kaadu, vaikka pieleen menisikin.
  • Kristiina Louhi, Tomppa kirjat: 1-vuotiaasta ylöspäin. Koska ne koskettivat omaa kokemusmaailmaa, lapsi tietää mikä on hiekkalaatikko ja mitä siellä tehdä, tai mitä tapahtuu mökillä tai mummon luona.
  • Lena Andersson, Molla ja mummu sekä Mollan pullakestit saivat nykyään 3-vuotiaan esikoiseni hullaantumaan. Kirjat on kivasti suomennettu ja ainahan on hauskaa kun mummukin on mukana seikkailuissa. :)
  • Lucy Cousins, Maisa-kirjat:
    Selkeitä, hauskoja ja reippaita, epästereotyyppisiäkin kirjoja, jotka sopivat ihan pikkulapselle mutta kiinnostavat vielä vähän isompaakin lasta.
  • Maikki Harjanne, Mintun lääkärikirja: Sain tämän kirjan kun tyttöni Henna oli 2v ja kyllä sitä luettiin ja luettiin. Kirjasta tuli joka iltainen iltasatukirja. Kirjan saamisen jälkeen lääkärissä käynneistä tuli ihan huippu hetkiä. Siinä mielessä pidän kirjaa erittäin opettavaisena. Minttukin istui yksin tuolilla kun tutkittiin ja niin teki myös tyttöni. Lääkäri pelko (jos sitä olikaan ) kaikkosi kyllä kokonaan.
  • Marjatta Kurenniemi, Kana Karoliina: Ella on 2½-vuotias. Lukeminen kiinnostaa kovasti, kirjastossa vieraillaan ahkerasti ja omakin kirjahylly on alkanut mukavasti täyttyä.
  • Marguerite Brown (suom. Kirsi Kunnas), Maalarikissat: Mukaansatempaava ja surrealistinen, hienot värit ja hieno rytmi.
  • Mauri Kunnas, Hullunkurinen lintukirja: Tykkäämme bongailla lintuja pihapiiristämme. Kirjan avulla lapset ovat oppineet lintujen luonnetta ja tunnusmerkkejä. Esim. "onko tuo lintu se tappelupukari?".
    Lapsemme sai kyseisen kirja isomummiltansa. Isomummi oli lähettänyt postipaketin jossa oli perheseemme juuri syntyneelle vauvalle muutama vaate ja esikoisellemme (5v) tämä lintukirja. Pojan silmät sädehti jo autossa kun olimme matkalla autossa postista kotiin ku annoimme pojan avata se heti, ja siitä päivästä asti olemme jokaikinen ilta lukeneet tätä yhtä ainutta satua pojan toiveesta. Ja jos joskus äidin tai isin silmäluomia painaa niin, että sanat menee sekaisin niin poikamme korjaa väärin sanomiset sillä osaa tekstiä ulkoa todella paljon :D mutta kyllä on kirjan lauseet äidillä ja isilläkin hyvin muistissa, mutta tätä kirjaa on kyllä ilo lukea sillä se on viihdyttävä myös aikuisille!
  • Mauri Kunnas, Majatalonväki ja kaappikellon kummitus: on ollut kauan poikani (kohta 4vuotias) suosikki. Jo alle 2-vuotiaana poikani jaksoi keskittyneesti sen kuunnella ja ilta toisensa jälkeen. Myös muut Mauri Kunnaksen kirjat ovat meillä ahkerassa käytössä. Poikani tykkää valtavasti Kunnaksen kuvituksesta ja herra Hakkaraiseata, joka seikkailee useissa kirjoissa. Lapseni vaativat herra Hakkaraisen kumisaappaat ja hammastahnat ja sen lisäksi löytyy herra Hakkaraisen taulut ja astiat jne. Mauri Kunnaksen kirjat ovat jopa äidin mielestä hauskoja!
  • Olof ja Lena Landström, Buu ja Bää ja yllätysvieras. Rauhallisesti kerrottu kissanpelastusoperaatio, jonka kuvat herättivät pohdiskeluja.
  • Pirkko Koskimies, Pupu Tupuna kirjat: koska ne ovat niin värikkäitä. Lapsi on 2 vuotias.
  • Pupu Tupuna tavaratalossa. Pupu Tupuna kirjat kiehtovat aina, vaikkei äiti aina jaksaisi niitä lukea. Kirjan kuvat ovat ihanat ja yksityiskohtaiset ja kun aiheena vielä on lelut. Tyttö 3v.
  • Pupu Tupuna. Pitää jänöistä.
  • Polly Dunbar, Pingviini: on 1½ vuotiaan poikamme suosikkikirja, syytä en varsinaisesti tiedä mutta olisiko helposti seurattava hauskan hurja tarina ja hahmot mitkä viehättää.
  • Richard Scarry, Hassu kaupunki: Täynnä älyttömiä käänteitä ja epäonnisia sattumuksia, mutta jaksaa kummasti kiinnostaa. Paljon katseltavaa.
  • Richard Scarry, Iloinen Autokirja: Siinä on ehtymätön valikoima erilaisia autoja, joiden humoristiset piirteetkin jo naurattavat kolmevuotiasta. Kirja on ollut suosikkilistalla jo kaksi vuotta. Aluksi ilahduttiin Luru Luteesta yhä uudelleen.
  • Iloinen autokirja. Autot on pop juuri tässä iässä ja muutenkin tykkää tutkia Scarryn kirjojen kuvia. Ikää pojalla 1,5 vuotta
  • Sanna Pelliccion, Onni-kirjat: Saimme yhden lahjaksi ja sitten aloin etsiä lisää kirjastosta, kun ihastuin. Kirjat ovat moderneja, esim. se jonka saimme on nimeltään Onni-pojan kierrätyskirja, mutta eivät tuputtavia tai saarnaavia. Tapahtumat ja ajatuksenkulku ovat "tästä maailmasta", ei esim 50 vuoden takaa, joten siinä mielessä virkistävä uutuus.
  • Thomas Svensson, Vallaton vauva syö päivällistä: Lapsemme (1v ja 4kk) ehdoton suosikki tällä hetkellä. Osaa näyttää tököttää sormella kuvista oikeita vaihtoehtoja, kun niitä kysyy, (missä vauva syö ja millä, mitä laitetaan kaulaan, mitä syö ja mistä juo jne.)
  • Thomas Svensson, Vallaton vauva valtaa vatsan: Poikani, 3v, lempikirja on Vallaton vauva valtaa vatsan. Sitä on luettu pikkusiskon odotusajoista lähtien välillä päivittäin, välillä vähän harvemmin. Pikkusisko täytti nyt vuoden ja edelleen tuota kirjaa luetaan iltasaduksi aika usein. Kirjasta on herännyt monenlaisia kysymyksiä ja keskustelun aiheita ja niin kiehtova se on, että äidin pitäisi kuulemma alkaa taas odottaa vauvaa... :D
  • Titi-nallen koko perhe: kovakantinen pienten kirja, luultavasti siksi koska kirjassa on vauva, äiti, isä, mummu ym. nallet esittelyssä. Kirjan kannessa oleva nalle palloa potkimassa tehoaa myös 1,5-vuotiaan pojanvesseliin, joka rakastaa palloja.
  • Tittamari Marttinen, Iloinen lorutoukka: Äitiyspakkauksesta tullut Iloinen lorutoukka.Lorut vain ovat lapsestamme niin kivoja ja mukaantempaavia. varmaan kun meillä opitaan puhumaan niin osaa kaikki lorut ulkoa:)
  • Tove Jansson, Muumikirjat: Tällä hetkellä muumit ovat koko maailma ja niitä on pakko katsoa koko ajan kirjasta tai tv:stä. Lapseni on 1v 8kk
  • Tuula Korolainen: Kissa Killin kiukkupussi. Vihan voi puhaltaa säkkiin, mutta räjähdyshän siitä lopulta tulee. Hieno kuvitus.
  • Zdenek Miler, Myyrä: Tyttäreni 3,5v suosikki on Myyrä, kirjat ovat opettavaisia ja viihdyttäviä.
    Kun myyrälle tehtiin housut, housut tehtiin alusta loppuun saakka ja jokainen teko vaihe oli kirjoitettu todella hauskasti ja mukaansa tempaavaksi.
  • Tyttäreni (5v) suosikkikirja on Myyrä ja lumiukko. Myyrä on ollut lapselle rakas siitä saakka kun 2-vuotiaana tutustui piirrettyyn. Sittemmin olen ostanut Myyrä-kirjoja kotiin luettavaksi. Myyrä ja lumiukko oli joululahja pari vuotta sitten. Talvi on tytön suosikkivuodenaika, ja heti juhannuksen jälkeen sitä on odotettu kovasti Myyrän ja lumiukon kanssa.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.