Kosteaksi jääviin lastenvaunuihin voi tulla homepilkkuja. Asiantuntija neuvoo, milloin vaunuja voi silti käyttää.

1. Vaunujen kuomussa on pieniä, tummia läiskiä. Ovatko ne hometta?

Jos vaunut ovat kastuneet käytössä eivätkä ole sen jälkeen päässeet kunnolla kuivumaan, niiden kankaat ovat voineet homehtua.

Home näkyy usein harmaina, rusehtavina tai mustina pilkkuina. Kankaat voivat myös haista epämiellyttävältä.

Jos pilkut lähtevät pois kevyesti kostealla liinalla pyyhkimällä, ne ovat homeen sijaan kuraa tai muuta likaa.

2. Ovatko homeiset vaunut vauvalle vaaraksi?

Jos vaunuista löytyy muutamia homepilkkuja, ei kannata mennä paniikkiin. Jos homeläiskistä pääosa lähtee pesussa pois, eikä kankaisiin jää kuivaamisen ja tuulettamisen jälkeen häiritsevää hajua, vaunuja voi hyvin käyttää.

Itse asiassa pienestä homemäärästä voi todennäköisesti olla jopa enemmän hyötyä kuin haittaa.

Liika on kuitenkin liikaa. Umpihomeiset vaunut on paras heittää menemään.

3. Miten homeista voi olla hyötyä?

Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä kehittyy lapsuudessa, ja 90 prosenttia siitä jo ennen kolmatta ikävuotta. Homeet ja muut mikrobit ovat kehityksen kannalta hyvin tärkeitä.

Jos lapsi kasvaa liian puhtaassa ja steriilissä ympäristössä, voi käydä niin, että hänen immuunipuolustusjärjestelmänsä alkaa ikään kuin tekemisen puutteessa ärhentelemään lapsen omaa kehoa vastaan. Tutkimukset osoittavat, että liika hygieenisyys voi johtaa esimerkiksi allergioihin tai ykköstyypin diabetekseen.

4. Mökkirattaisiimme on tullut hometta. Uskaltaako vauvaa nukuttaa niissä?

Satunnaisista päiväunista lievästi homehtuneissa vaunuissa tuskin on haittaa, jos ilma pääsee hyvin kiertämään vaunuissa. Sisätiloissa homeisissa vaunuissa nukuttamista kannattaa kuitenkin miettiä tarkemmin.

Tilanne on myös erilainen silloin, jos lapsi on herkistynyt homeelle pahasti jo aiemmin, esimerkiksi asuttuaan homeongelmaisessa talossa. Silloin on syytä olla tavallista tarkempi ja välttää enempää altistusta.

5. Miten homeiset kankaat kannattaa pestä?

Esimerkiksi mäntysaippua, lämmin vesi ja pehmeä juuriharja sopivat tarkoitukseen. Pesun jälkeen kankaat on vielä hyvä huuhtoa puhtaalla vedellä.

Älä käytä antibakteerisia pesuaineita, ne voivat olla terveydelle paljon haitallisempia kuin home. Kaupan pesuainehyllyllä kannattaa siis olla tarkkana. Korkeasti emäksinen mäntysuopa, jossa on vain mäntysaippuaa ja lipeää, on hyvä valinta.

6. Miten huolehdin, etteivät vaunut homehdu?

Paras säilytyspaikka on koti tai lämmitetty varasto. Esimerkiksi kylmä varasto, lasitettu parveke tai terassi eivät sovi vaunujen tai muiden tekstiilien pitkäaikaiseen säilytykseen. Kylmissä tiloissa rattaisiin saattaa kertyä kosteutta, vaikka ne olisivat suojassa suoralta sateelta. Vaunut on hyvä vetää sisätiloihin aina käytön jälkeen tai vähintään öiksi.

Jos vaunut kastuvat esimerkiksi sateessa, ne kannattaa jättää sisällä kuivumaan mahdollisimman ilmavasti: levitä kuomu ja irrota esimerkiksi jalkapeite ja lämpöpussi.

Vauvan päiväunten jälkeen kannattaa kokeilla, onko kopan tai istuimen pintaan lämpöpussin alle tiivistynyt kosteutta vauvan hikoilun takia. Jos pinta tuntuu märältä, pussi kannattaa nostaa pois kosteuden haihduttamiseksi.

7. Vauva yskii paljon. Voiko se johtua homeesta?

Sitä, johtuuko jokin oire juuri homeesta, on hankala tietää varmasti. Oireet voivat olla hyvin moninaisia, kuten silmien punoitusta, nuhaa ja yskää – ja nämäkin voivat johtua monesta muustakin asiasta kuin homeesta. Jos vauva oirehtii ilman selvää syytä ja se huo­lestuttaa, kannattaa kysyä asiasta lääkäriltä.

Homeet kuuluvat luontoon. Lapset ovat niiden kanssa tekemisissä jatkuvasti esimerkiksi ulkona hiekkalaatikolla leikkiessään tai ihmetellessään maahan pudonneita lehtiä, ja hyvä niin. Maailmassa on tuhansia homelajeja, mutta harva niistä on todettu ihmisten terveydelle haitallisiksi.

8. Kannattaako vaunuja ostaa käytettynä?

Käytetyt, hyväkuntoiset vaunut voi hyvin ostaa. Kun vaunujen historiaa ei tunne, ne kannattaa pestä ennen käyttöä. Ei pelkästään homeen, vaan muunkin lian takia.

Vauva 5/2016

Asiantuntija ja muut lähteet: Mikro­biologian professori Mirja Salkinoja-Salonen, hengitysliiton verkkosivut.

Pienimmille vauvoille suositellaan kantoliinaa, mutta reppukin voi olla sopiva.

Ihan pienille vauvoille suositellaan kantoliinaa, mutta myös pientä vauvaa voi kantaa kantorepussa. Silloin repun istuinosan tulee olla niin kapea, että se ei levitä lapsen lonkkia liian suureen kulmaan. Vauvan ja äidin masut kuuluvat vastakkain, ja vauvalla tulee olla hyvä niskatuki pään takana.

Kun lapsi alkaa kannatella päätään noin kolmen kuukauden iässä, hän saattaa olla valmis kääntymään selkä äitiin päin. Alle vuoden ikäistä lasta suositellaan kantamaan edessä, jolloin katsekontakti lapseen säilyy ja lasta pystyy helpommin tulkitsemaan. Isompi lapsi, joka viestii sanallisesti, pärjää jo hyvin kantajan selkäpuolella.

Hyvä kantoasento tukee vauvan peppua ja selkää sekä jättää reisien verenkierrolle tilaa. Tarkkaile aina kantaessa lapsen verenkiertoa, jotta jalat eivät kylmety.

Jos käytät kantoreppua tai -rinkkaa urheillessa, varmistu, että hallitset urheilulajin. Kantaessa aikuisen oma painopiste muuttuu. Älä pidä lasta liian pitkiä aikoja rinkassa tai repussa, sillä lapsi ei todennäköisesti jaksa olla siellä yhtä kauan kun itse jaksat urheilla.

Jos kantaminen rasittaa omaa selkää, ei ole vielä sen aika.

Synnyttäneen äidin kannattaa myös tarkkailla oman elimistönsä palautumista. Jos kantaminen rasittaa omaa selkää, ei ole vielä sen aika.

Oikein asennetussa kantoliinassa vauva voi hyvin nukkua päiväunetkin.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Arjen sujuvuus voitti, kun Heidin kolmas lapsi syntyi. ”En halua käyttää pyykkiin yhtään enempää aikaa kuin on pakko.” 

Usein kolmas lapsi on se, jonka kanssa vauva-arjen rutiinit on hiottu huippuunsa ja aiemmat, hyviksi havaitut käytännöt toistuvat.

Toisin kävi, kun riihimäkeläisille Heidi ja Jukka Hjelmille syntyi kuopus Eemil. Isosisarukset olivat viettäneet vaippakautensa suurimmaksi osaksi kestovaipoissa, mutta vuoden vanhan Eemilin ylle on puettu pelkkää kertakäyttövaippaa.

– Siihen on monta syytä, mutta isoin niistä varmaankin on se, ettei kestovaippoja ollut valmiina odottamassa, Heidi miettii.

Nyt 10-vuotiaalle Saagalle Heidi hankki aikanaan vaippoja valtavan määrän, ja ne periytyivät suoraan kaksi vuotta nuoremmalle Anton-veljelle. Kertakäyttövaippoja pidettiin yleensä vain öisin.

Tulikin vielä kolmas

Hjelmien lapsiluvun oli pitkään tarkoitus jäädä kahteen. Vaippavuosien jälkeen Heidi myi ja lahjoitti kestot uusiin koteihin.

Ajatus kolmannesta lapsesta kuitenkin kypsyi hiljalleen. Eemilin ja Antonin ikäeroksi tuli lopulta lähes seitsemän vuotta.

– Aikaa oli kulunut niin paljon, että vaipat olisi pitänyt kerätä uudestaan alusta. Kolmen lapsen taloudessa tuntui olevan hurjan paljon muutakin ajateltavaa, ja asia jäi.

Vaippoja ja alusvaatteita Heidi ei haluaisi ostaa käytettyinä, vaikka muuten perheessä kierrätetäänkin paljon lastenvaatteita. Uudet kestot olisivat olleet iso kertainvestointi varsinkin, kun aina ei voi tietää, mikä vaippamalli juuri omalle pojalle istuu.

– Saagalle ompelin vaippoja paljon itse, mutta tällä perhekoolla ompelutyöt jäävät haaveeksi, Heidi harmittelee.

Eemil on todennäköisesti perheen viimeinen vauva. Kestoihin sijoittamisessa ei siis ollut sitäkään motivaatiota, että ne olisivat periytyneet pikkusisarukselle.

”Monet pesevät vaippoja muun pyykin seassa, mutta minulle se ei koskaan tuntunut luontevalta.”

Kertakäyttövaipat tuntuivat sopivalta ratkaisulta myös siksi, että Eemil oli ensimmäiset kuukaudet niitä vauvoja, jotka kakkaavat joka syötöllä – siis kymmenkunta kertaa vuorokauden ympäri. Kolmen lapsen kanssa pyykkiä tuntui tulevan tarpeeksi asti ilman vaippojakin.

– Meillä harrastetaan paljon liikuntaa, mikä myös lisää pyykkimäärää. Monet pesevät vaippoja muun pyykin seassa, mutta itselleni se ei koskaan tuntunut luontevalta.

Saa helpottaa arkea

Heidi miettii, että kolmannen lapsen kanssa hän on oppinut päästämään itsensä vähän vähemmällä ei-ihan-niin-megatärkeissä asioissa, kuten vaippavalinnoissa. Arjessa on muutenkin paljon liikkuvia osia.

Heidi on hoitovapaalla työstään sairaanhoitajana, mutta tekee sivutoimisesti töitä vaateketjun jälleenmyyjänä. Osansa palapeliin tuovat Eemilin fysioterapiaharjoitukset motorisen kehityksen vauhdittamiseksi. Omakotitalo ei siivoa itseään, ja lämmin ruoka on kokattava kahdesti päivässä. Myös isompien lasten harrastukset vievät aikaa.

– Illat ovat täysiä ja päivät lyhyitä. Pyykin ripustaminen ei ole niitä asioita, joihin haluaa nyt käyttää aikaa yhtään enempää kuin on pakko.

Heidi ei keksi kertakäyttövaipoista oikeastaan muita huonoja puolia kuin kasvavan jätekuorman. Aikanaan juuri ekologisuus ajoi perheen kestovaippailun pariin.

– Tavallaan harmittaa, että vaippajutussa emme ole kovin ekologisia, kun muissa valinnoissa, kuten vaatetuksessa, luontoystävällisyys ja eettiset arvot ovat minulle hyvinkin tärkeitä. Se on vähän ristiriitaista, mutta näillä mennään nyt, Heidi sanoo.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita. Millä hyttyset sitten saa pysymään loitolla?

Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että kesään kuuluvat ärsyttävät inisijät voivat olla vauvalle oikeaksi haitaksi. Pahimmillaan hyttysenpistos saattaa nostattaa pikkuiselle kuumeen. Vauvoilla ei nimittäin vielä ole vasta-aineita, jotka suojaavat hyttysille vuosikymmenten ajan altistuneita aikuisia.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita, ja isompienkin kanssa kannattaa valita karkote, jossa ei ole N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET). Peittävä vaatetus ja vaunujen hyttysverkko ovat tärkeimmät apuvälineet hyttysten pistojen välttelyssä. Jos verenhimoisia inisijöitä ei saa häädettyä illalla mökistä, myös vauvan retkisängyn ympärille kannattaa virittää sänkyverho tai paremman puutteessa vaikka vaunujen hyttysverkko.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä tai hydrokortisonivoiteella. Hyttysenpistot paranevat tavallisesti itsestään muutamassa päivässä. Jos yli yksivuotias lapsi vaikuttaa olevan erityisen herkkä hyttysten pistoille, mukaan mökille kannattaa pakata antihistamiinitabletteja tai antihistamiinia oraaliliuoksena. 

Kun tuolissa on oikein säädetty jalkalauta, se auttaa vauvaa ruokailussakin.

Syöttötuolin on oltava sellainen, että lapsi ei pääse kaatamaan tuolia keikkuessaan tai potkiessaan.

Kannattaa valita tuoli, jossa on säädettävä jalkalauta. Jo pienellä vauvalla syöttötuolin jalkalaudan pitää olla ylhäällä, sillä hänelle on siitä hyötyä. Jalkatuki antaa tukea lapsen vartalolle, jolloin niska, leuka ja nielu ovat oikeassa asennossa. Näin lapsi voi hallita pureskelua ja nielemistä paremmin.

Jos lapsi kadottaa vartalon tuen, neste voi virrata liian nopeasti kurkkuun, ja syömisen hallinta heikkenee.

Jalkatuki kannattaa asettaa niin, että lapsen jalkapohja yltää sille. Jalkatuki keventää myös reisien alta tukipintaa, joten veri kiertää jaloissa paremmin. Hyvä istuma-asento tukee myös puheen kehitystä ja auttaa hallitsemaan käsiä paremmin.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija