Pieni vauva oppii vanhemmiltaan, mikä on hauskaa. Yhteinen nauru lisää kiintymystä ja hyvää oloa.

Vauva on herännyt päiväunilta ja näkee isän naaman pinnasängyn yläpuolella. Vauvan kasvoille leviää aurinkoinen hymy. Isä vastaa hymyyn, alkaa liioitella ilmeitään, lepertää ja hassutella. Vauva innostuu entisestään ja suusta pääsee pieni iloinen hekotus: he-he-he.

Mikään ei kuulosta niin ihanalta kuin vauvan nauru.

– Yhteinen nauru on kaikkein voimakkain liittymisen merkki ihmisten välillä: me kuulumme yhteen ja maailma on meille yhteinen, kehityspsykologi Hilkka Munter kuvaa.

Vauva on sosiaalinen jo syntyessään. Hymy ja nauru ovat vauvalle ensimmäisiä keinoja, joilla solmia suhteita läheisiin. Niillä vauva kutsuu aikuista vuorovaikutukseen ja yhteiseen leikkiin.

Nauru vahvistaa suhdetta

Jo vastasyntyneen ensimmäiset refleksihymyt ilahduttavat. Hymyyn on ihan pakko vastata takaisin. Kun vauva kuukauden parin iässä oppii hymyilemään oikeasti ja näkee siitä seuraavan reaktion, leikki muuttuu vastavuoroiseksi.

Tunteet välittyvät ennen sanoja.

Vanhempi houkuttelee hymyä ja naurua esiin hassuilla ilmeillä, kutittelemalla ja kurkistusleikeillä. Vauva ilahtuu ja lähtee toistamaan ilmeitä. Ilmeilystä tulee vanhemman ja vauvan välistä sanatonta keskustelua.

– Hymy ja nauru myös rakentavat ja vahvistavat kiintymyssuhdetta. Vauva kokee, että vanhempi ymmärtää häntä, sanoo kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi, Theraplay-terapeutti Elina Lätti.

Tunteet välittyvät jo ennen sanoja. Yhteinen nauru ja hassuttelu kertovat vauvalle, että vanhempi iloitsee hänestä ja nauttii hänen seurastaan. Sitä kautta lapsi rakentaa myös minäkuvaansa.

– Kun aikuinen näyttää iloitsevansa lapsesta, se on viesti siitä, että lapsi on erityinen ja rakastettava, Lätti sanoo.

Huumori opitaan mallista

Huumorintaju kehittyy yhtä matkaa mielikuvituksen ja muiden taitojen kuten kielen kehityksen kanssa. Varsinaiset vitsit avautuvat lapselle vasta esikouluiässä.

Huumorintajun alkeet kehittyvät kuitenkin jo varhain. Vauvaa kiinnostavat ihmiskasvot, hän katselee mielellään silmiä ja suuta. Heti kun kasvojen piirteet ja ilmeet tulevat tutuiksi, niiden pieni muuntelu alkaa huvittaa vauvaa. Kun tapahtuu jotakin yllättävää ja odottamatonta, tulee nauru.

Jo puolivuotiaat vauvat oppivat pitämään hauskoina samoja asioita kuin vanhempansa.

Vauva seuraa pienestä asti tarkkaan vanhempiensa kasvonilmeitä ja tekee niistä herkästi päätelmiä.

– Jos käy vaikkapa jokin kömmähdys ja vanhempi nauraa, lapsi tulkitsee, että se on hassua. Jos vanhempi sen sijaan vaikka kiukustuu, se on merkki siitä, että asialle ei sovi nauraa, Lätti kuvailee.

Yhdysvaltalaistutkijat ovat havainneet, että jo puolivuotiaat vauvat oppivat pitämään hauskoina samoja asioita kuin vanhempansa. Vauvat seurasivat tarkkaan vanhempien reaktioita absurdeihin tapahtumiin. Vuoden täytettyään he olivat oppineet nauramaan näille tilanteille jo itsekin.

Tilannekomiikka puree

Yksivuotias laittaa kattilan päähänsä ja marssii riemuissaan esittelemään keksintöään äidille. Taaperon huumori on pitkälti tilannehuumoria.

– Jos jokin asia on tapahtunut aina tietyllä tavalla ja joko lapsi itse tai aikuinen tekeekin sen toisin, se on lapsesta hauskaa, Hilkka Munter sanoo.

Yksivuotias nauttii myös erilaisista kurkistus- ja kukkuu-leikeistä. Loruttelukin naurattaa, ja loruihin liittyvät käsileikit ja kutitukset vain lisäävät hupia. Äänen rytmi ja hupsutteleva sävy, tunteet ja tunnelmat välittyvät loruista jo ennen kuin lapsi osaa puhua.

Pian sen jälkeen, kun lapsi on oppinut sanoja, myös niillä leikittely alkaa naurattaa: sanotaankin vaikka lattiaa katoksi ja kattoa lattiaksi. Vääristä odotuksista ja yllättävistä seurauksista syntyy loputtomasti huumoria.

Puhumaan opetteleva lapsi saattaa myös sanoa sanoja tahallaan väärin. Ensin sana tulee ehkä vahingossa hassussa muodossa, ja aikuinen korjaa sen. Kohta lapsi sanookin sanan uudelleen väärin, katsoo kujeillen aikuista ja nauraa päälle.

Puhumaan opetteleva lapsi saattaa sanoa sanoja tahallaan väärin.

Seura villitsee

Jo yksivuotiailla on kyky keksiä sisäpiirin vitsejä. He kokeilevat hassuja juttuja keskenään ja naurattavat toisiaan ilmein ja elein, vaikkeivät osaisi vielä puhua. He rakentavat yksinkertaisen palikkatornin ja rikkovat sen – ja sama kaaos naurattaa kerta toisensa jälkeen.

Munter kertoo, miten päiväkodin pienimmäisetkin voivat villitä toisiaan keskinäiseen huumoriin: kun yksi alkaa naputtaa lusikalla lautasta, kohta toiset tekevät saman perässä – tietäen hyvin, että kohta joku kieltää. Sitten he katsovat toisiaan ja hoitajaa kujeilevin ilmein.

– Leikin ja huumorin kautta pieni lapsi myös valtauttaa itseään, tutkii mahdollisuuksiaan vaikuttaa aktiivisesti maailmaan, Munter toteaa.

Kasvuun kuuluu, että kun säännöt on opittu, niiden rikkominen kiinnostaa. Se kertoo Munterin mukaan luovan mielen kehittymisestä.

Katseesta näkee, milloin lapsi tekee jotain leikillään. Hän hymyilee ja hakee yhteyttä aikuiseen: tämä on hauskaa, meillä on yhdessä mukavaa.

Kasvuun kuuluu, että kun säännöt on opittu, niiden rikkominen kiinnostaa.

Huumorista hyvää oloa

Jaettu nauru sitoo ihmisiä toisiinsa. Naurun tuottamat mielihyvähormonit rentouttavat kaikenikäisiä. Ilon ja hyvän olon tuntemukset vahvistavat henkistä hyvinvointia ja kehitystä. Lämmintä huumoria kannattaakin vaalia arjessa ja kasvatuksessa.

Äärimmillään ilon ja naurun puuttuminen arjesta voi olla lapselle kehityksellinen riski.

– Lapsi, joka ymmärtää ja osaa tuottaa huumoria, tulee helposti toimeen muiden lasten kanssa. Päiväkotiyhteisö, jossa on leikkisä mieliala, voi paremmin. Samoin perhe, jossa on vapautunut, iloinen tunnelma, Munter sanoo.

Vauva 6–7/16

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita. Millä hyttyset sitten saa pysymään loitolla?

Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että kesään kuuluvat ärsyttävät inisijät voivat olla vauvalle oikeaksi haitaksi. Pahimmillaan hyttysenpistos saattaa nostattaa pikkuiselle kuumeen. Vauvoilla ei nimittäin vielä ole vasta-aineita, jotka suojaavat hyttysille vuosikymmenten ajan altistuneita aikuisia.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita, ja isompienkin kanssa kannattaa valita karkote, jossa ei ole N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET). Peittävä vaatetus ja vaunujen hyttysverkko ovat tärkeimmät apuvälineet hyttysten pistojen välttelyssä. Jos verenhimoisia inisijöitä ei saa häädettyä illalla mökistä, myös vauvan retkisängyn ympärille kannattaa virittää sänkyverho tai paremman puutteessa vaikka vaunujen hyttysverkko.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä tai hydrokortisonivoiteella. Hyttysenpistot paranevat tavallisesti itsestään muutamassa päivässä. Jos yli yksivuotias lapsi vaikuttaa olevan erityisen herkkä hyttysten pistoille, mukaan mökille kannattaa pakata antihistamiinitabletteja tai antihistamiinia oraaliliuoksena. 

Kun tuolissa on oikein säädetty jalkalauta, se auttaa vauvaa ruokailussakin.

Syöttötuolin on oltava sellainen, että lapsi ei pääse kaatamaan tuolia keikkuessaan tai potkiessaan.

Kannattaa valita tuoli, jossa on säädettävä jalkalauta. Jo pienellä vauvalla syöttötuolin jalkalaudan pitää olla ylhäällä, sillä hänelle on siitä hyötyä. Jalkatuki antaa tukea lapsen vartalolle, jolloin niska, leuka ja nielu ovat oikeassa asennossa. Näin lapsi voi hallita pureskelua ja nielemistä paremmin.

Jos lapsi kadottaa vartalon tuen, neste voi virrata liian nopeasti kurkkuun, ja syömisen hallinta heikkenee.

Jalkatuki kannattaa asettaa niin, että lapsen jalkapohja yltää sille. Jalkatuki keventää myös reisien alta tukipintaa, joten veri kiertää jaloissa paremmin. Hyvä istuma-asento tukee myös puheen kehitystä ja auttaa hallitsemaan käsiä paremmin.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Istuin tai kiikku voi tarjota vauvalle jumppaa ja suurta riemua. Liikkuminen kehittyy kuitenkin parhaiten lattialla.

Onko hyppykiikusta haittaa vauvan kehitykselle?

Hyppykiikku ei ole välttämätön tarvike, mutta oikein asennettuna se tukee hyvin lapsen liikuntaa. Lapsethan rakastavat hyppimistä.

Yleisin ongelma on väärin asentaminen. Hyppykiikun tulee olla niin alhaalla, että lapsen kantapäät ylettyvät alustalle. Hyvästä hyppykiikusta löytyy sivulta säädettävät nauhat, jolloin lapsi pysyy napakasti kiinni, ja vartalo saa myös sivuttaistukea.

Lapsen täytyy saada koko jalkapohjansa lattiaan ja harjoitella kyykkyyn ylös liikettä, ei pelkkää hyppimistä. Silloin kiikkua voi huoletta käyttää vähän aikaa kerrallaan. Jos lapsi potkuttelee ja hyppii vain varpaillaan ja päkiöillään tai ei jaksa pitää selkäänsä suorana, älä käytä hyppykiikkua.

Paras paikka hyppykiikulle on tasainen alusta ja avoin tila, jossa lapsi ei pääse kolhimaan itseään esimerkiksi ovenkarmeihin.

Voiko kävelytuoli hidastaa kävelemään oppimista?

Ei, jos sitä käytetään oikein. Kävelytuoli antaa lapselle liikunnallisia kokemuksia ja tuo suurta riemua, kunhan se on säädetty oikein. Kävelytuolikaan ei ole terveelle lapselle välttämätön mutta ei haitallinenkaan.

Kävelytuolin suurin ongelma on, jos se on säädetty väärälle korkeudelle.

Suurin ongelma on se, että tuoli on säädetty väärälle korkeudelle. Tarkista, että istuva lapsi saa jalkapohjat hyvin lattiaan, pystyy välillä kohottautumaan tuolista pystyasentoon seisomaan ja laskeutumaan taas alas.

Kävelytuolin avulla lapsi pystyy hyvin tutustumaan kodin tiloihin. Monesti kävelytuolissa oleva lapsi opettelee sanoja, ja tuoli antaa lapselle hyvän mahdollisuuden tutustua ympäristöön ja hakeutua vuorovaikutukseen. Kävelytuolissakin lapsi on vain väliaikaisesti, ei liian kauan.

Jos lapsella on ongelmia hallita vartalonsa asentoa tai hän liikkuu varpaillaan, älä käytä kävelytuolia.

Mihin Bumbo on tarkoitettu?

Bumbo on loistava suihku ja hiekkalaatikkotuolina. Se ehkäisee liukastumisia ja suojaa maasta tulevalta kylmältä. Bumbo sopii lapselle, joka ojentaa jo hallitusti ylävartaloaan ja joka sylissä ollessaan tarvitsee tukea enää alavartalolleen.

En suosittele Bumboa terveelle lapselle leikkituoliksi sisätiloihin, sillä tuoli lukitsee lapsen asennon, ja siitä on vaikea tulla itse pois. Monesti Bumbossa istuva lapsi kykenee jo istumaan itsekin.

Tarvitseeko vauva kylpytukea?

Terve lapsi ei tarvitse. Pienen vauvan kylvettäminen on herkkä, käsin tunnettava toimenpide. Kylpytuella saatetaan luoda väärää turvallisuuden tunnetta.

Kun lapsi oppii istumaan, liuku­esteellä varustettu amme tai Bumbo on hyvä hankinta kylpyhetkiin. Kylvettäminen vaatii aina valvontaa!

Istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Millainen on hyvä sitteri?

Hyvä sitteri menee lähes makuu­asentoon ja myötäilee lapsen selkää ja lonkkia. Kun lapsi kasvaa, hyvän sitterin pystyy nostamaan pystympään, asentoon, johon lapsen oma ojennus riittää.

Lähes kaikki sitterit ovat nykyisin tehty kehoa myötäileviksi ja tukeviksi. Tärkeintä on muistaa kiinnittää aina vyöt, jotta lapsi ei pääse kellahtamaan sitteristä pois. Sitteri tai muu istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta se vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Onko suloisempaa kuin pienen ihmisen ja eläimen ystävyys? Lähetä kuva ja osallistu arvontaan!

Osa kuvista julkaistaan myös Vauva-lehden palstalla. Lähetä kuva mahdollisimman isona tiedostona, emme voi julkaista matalaresoluutioisia kuvia.

Kun lähetät kuvan viimeistään 13.8.2017, olet mukana arvonnassa, jossa voi voittaa Ainu Nokkamukin, BabyBjörn Soft Bib -ruokalapun ja Jordan-hammasharjan vauvoille. Arvomme kaksi settiä, ja yhden palkinnon arvo on noin 21 euroa.

Voittajiin otetaan yhteyttä sähköpostitse: tarkista, että käyttäjätiedoissasi on voimassa oleva sähköpostiosoite!

Lähettämällä kuvan annat luvan käyttää sitä Vauva-lehden aineistoissa. Lataa vain itse kuvaamiasi kuvia tai kuvia, joiden lataamiseen sinulla on kuvaajan lupa. Katso kuvahaasteiden tarkemmat ohjeet

Jos haluat kuvan mukaan lehden palstalle, kerro sisältö-kohdassa vauvan nimi ja ikä kuvaushetkellä.

Osallistuminen vaatii kirjautumisen.

Lukijasisällöt