iStockphoto

Mitkä asiat kannattaa jättää sanomatta taaperolle?

Taaperoille on useimmiten turha yrittää puhua järkeä. Pieni taapero tekee mitä haluaa ja milloin haluaa. Tämän vuoksi taaperoille on aivan turha sanoa tiettyjä asioita, joista tässä muutama Babble.com-sivuston listaama:

1. Lopeta itkeminen

Pienten lasten on vaikea ilmaista tunteitaan sanoin, minkä vuoksi he itkevät helposti. Taapero saattaa itkeä ollessan surullinen, peloissaan tai harmissaan. Jos lasta käskee lopettamaan itkemisen, se ei suinkaan tee hänen oloaan paremmaksi – päinvastoin.

Aikuisen kannattaisi komentamisen sijaan ilmaista, että hän ymmärtää lapsen tunteet. Esimerkiksi "Sinua varmaan harmittaa, että nyt pitää lähteä kotiin". Tai "Tiedän, että tämä on vähän pelottava paikka sinun mielestäsi – siksi olenkin aivan tässä vieressäsi koko ajan". Näin aikuinen saa samalla opetettua lapselle, mistä tämän itku pohjimmiltaan johtuu.

2. Äkkiä nyt

Aikuiset vierittävät helposti kiireen syyn lapsen niskoille. "Olemme taas myöhässä, koska sinun pukemisesi kestää niin kauan." Lapsi tuntee tästä syyllisyyttä, mutta se ei silti motivoi häntä toimimaan nopeammin.

Paras tapa saada lapsi toimimaan halutulla tavalla on ohjailla häntä leikin keinoin. Esimerkiksi jos on tarve kulkea ripeästi, lasta voi houkutella ottamaan aikuisen kanssa juoksukisan, tai jos lapsi katsoo piirrettyjä eikä tahdo pukea, kannattaa sulkea televisio ja keksiä joku hassu pukeutumistapa: "Kokeillaan, pystytkö pukemaan sukat jalkaan, jos makaat selälläsi!"

3. Sinä olet aina niin...

Lasta ei pidä lokeroida ja määritellä sanoin. Sen sijaan, että lasta moittisi sanomalla esimerkiksi "Miksi olet aina niin ilkeä pikkuveljellesi?", on hyödyllisempaa selittää, että hänen äskeinen käytöksensä pahoitti pikkuveljen mielen. Samalla voi kysyä, miten veljeä voisi nyt piristää. Näin lapsi saa yksipuolisen lokeroinnin sijaan miettiä käytöksensä seurauksia ja ratkaisua siihen.

Vanhemmat myös usein kuvailevat lastaan toisille aikuisille lapsen läsnäollessa, mikä ei useinkaan ole mukavaa lapsen kannalta. Jos lapsi toistuvasti kuulee vanhempansa kertovan muille "Hän on aina niin ujo", se tekee hänestä helposti vielä entistä ujomman.

4. Jätä minut rauhaan

Lapselle on jo pienestä asti hyvä opettaa, että joskus vanhempien täytyy tehdä asioita rauhassa, millä aikaa lapsen pitää viihtyä itsekseen.
Näissä tilanteissa aikuinen saa kuitenkin lapsen usein tuntemaan turhaa syyllisyyttä läsnäolostaan.

"Jätä minut rauhaan!" -tokaisun sijaan aikuisen kannattaa kertoa, mitä hän on tekemässä ja mitä sen jälkeen tapahtuu. Esimerkiksi "Äidin täytyy nyt tehdä tämä homma loppuun. Kun se on valmis, voimme mennä yhdessä ulos. Ymmärrätkö sinä?"

5. Älä koske tähän

Jos aikuinen sanoo pienelle taaperolle, ettei johonkin asiaan saa koskea, hän voi olla varma siitä, että lapsi tunkee kätensä siihen heti, kun silmä välttää. On siis parempi siirtää kuuma silitysrauta sivuun ja laittaa tärkeät paperit pois yksivuotiaan ulottuvilta kuin odotella vahinkoa.

Kun lapsi on hieman vanhempi, on toki hyvä alkaa opetella tällaisten sääntöjen noudattamista, mutta yksivuotiaalta on turha vaatia "älä koske" -komennon noudattamista.

6. Miksi sinä teit noin?

Taapero ei osaa selittää syitä käytökselleen. "Miksi löit pikkuveljeä?" ja "Miksi heitit ruokaa lattialle?" ovat kysymyksiä, joihin taapero ei itsekään tiedä vastausta. Sen sijaan lapselle pitää tällaisessa tilanteessa kertoa, miksi jotakin ei saa tehdä ja innostaa lapsi sen jälkeen tekemään muita asioita.

7. Odotas, kun isi/äiti saapuu kotiin

Voi olla houkuttelevaa siirtää lapsen toruminen huonosta käytöksestä siihen asti, kunnes toinen vanhempi saapuu paikalle, mutta lapsi ei ymmärrä siirretyn rankaisun taktiikkaa. Kaikki ongelmatilanteet pitää pyrkiä hoitamaan välittömästi.

Jos pikkuveljen lyömisen jälkeen jäädään neljäksi tunniksi odottelemaan, että toinen vanhempi saapuu kotiin, jotta hänelle voidaan kertoa asiasta ja torua lasta yhdessä, ei lapsi enää siinä vaiheessa muista koko asiaa. Kaiken lisäksi on väärin siirtää torumisen tai rankaisun vastuu vain toisen vanhemman harteille.

Molempien vanhempien tai kenen tahansa lasta hoitavan täytyy omata tarpeeksi auktoriteettia taaperon suhteen, jotta asiat voidaan puhua aina saman tien halki.

Vierailija
Vierailija

Nii ín, suomalaista nykymeininkiähän on, että hypitään lapsen edessä kaljapullokädessä ja huudetaan ja kiroillaan " etkö sinä s......n kakara usko, osaa tai viitsi jne... On siinä lapsella tukalat olot, kun 100 kiloinen otus huutaa ja usein läimäyttelee lapsiaan, jotka ovat kymmenen kertaa pienempiä. Ei ihme, että osa lapsista ei jaksa ja syrjäytyy. Vanhemmuus on kadoksissa edelleen...

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..