Kiintymyssuhdemalli muodostuu ihmiselle jo vauvaiässä. Minkä mallin sinä ja lapsesi olette muodostaneet?

Synnytyslaitoksella saat vauvan rinnallesi. Ei ole kulunut montakaan hetkeä siitä, kun vauva on vetäissyt ensi henkäyksensä ja päästänyt ensimmäisen parkaisunsa. Kuvittele, miten suuri muutos kirkkaat valot ja kylmä ilma ovat kohdun pimeyteen ja lämpöön tottuneelle pienelle ihmiselle. Ei ihme, että hän itkee.

Sitten saat hänet rinnallesi. Ihosi lämpö ja maidon tuoksu tyynnyttävät vauvasi. Hän ei itke enää. Nyt kaikki on hyvin. Vauvasi tuntee, että hänestä pidetään huolta.

Tästä ensimmäisestä syntymän jälkeisestä hetkestä se lähtee: kiintymyssuhteen muodostuminen.

Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välistä tunnesuhdetta, joka syntyy ensimmäisten elinvuosien aikana. Perusta luodaan vauvavuotena, ja suhde kehittyy vähitellen arkisissa tilanteissa: Kun vauva itkee pinnasängyssä ja äiti nostaa hänet syliinsä ja lohduttaa. Kun vauvalla on nälkä ja hän saa maitoa. Kun vauva istuu sitterissä, hakee isän katsetta ja hymyilee ensi kertaa – ja isä vastaa vauvansa hymyyn.

Se tapa, jolla vanhempi vastaa pienen viesteihin ja tarpeisiin, luo pohjan loppuelämän kestävälle kiintymyskäyttäytymiselle. Ja se, millaista hoivaa olemme saaneet omilta vanhemmiltamme, vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme itse muita ihmisiä, myös omia lapsiamme, kohtaan.

Kiintymyssuhdemalleja ovat turvallinen, turvaton ja kaoottinen kiintymyssuhde. Turvaton kiintymyssuhde jaetaan vielä usein välttelevään ja ristiriitaiseen kiintymyssuhteeseen.

1. Turvallinen kiintymyssuhde

Turvallinen kiintymyssuhdemalli kehittyy vauvalle, joka on saanut hyvää hoivaa ja jolla on ollut herkkävaistoinen vanhempi. Tällainen vauva on oppinut luottamaan siihen, että hänen tarpeisiinsa vastataan ja hänen tunteitaan kuunnellaan ja ymmärretään.

Kun vauvalla on hätä, hän itkee ja hänellä on hyvä syy olettaa, että äiti tai isä reagoi hänen itkuunsa.

Aikuisena turvallisesti kiintynyt ihminen pystyy luottamaan toisiin ihmisiin ja ilmaisemaan rohkeasti tunteitaan ilman että pelkää tulevansa hylätyksi. Turvallisen kiintymyssuhteen omaava vanhempi pystyy myös sietämään oman lapsensa tarvitsevuutta ja avuttomuutta. Hän ymmärtää, että lapsi ei ole oman minän jatke, vaan erillinen ihminen, jolla on oma mieli ja omat tarpeet ja toiveet.

Turvallisesti kiintyneestä ihmisestä tulee toisin sanoen sensitiivinen vanhempi, joka ymmärtää vauvaansa ja jolla on voimia ja taitoja toimia vauvansa hyväksi.

2. Välttelevä ja turvaton kiintymyssuhde

Kiintymyssuhde voi kehittyä turvattomaksi eri tavoin. Välttelevä kiintymyssuhde muodostuu yleensä tunneilmaisultaan köyhässä perheessä. Suomalaisessa kulttuurissa välttelevä kiintymyssuhde on ollut perinteisesti yleisin.

Kun vauva itkee pinnasängyssä, äiti kyllä vaihtaa vaipat ja antaa ruokaa, mutta ei juuri lepertele eikä lohduttele. Kun taapero kiukkaa, vanhempi poistuu aina toiseen huoneeseen. Tai kun lapsi on riemuissaan, vanhempi käskee häntä olemaan remuamatta.

Joskus vanhempien reagoimattomuus tunteisiin johtuu masennuksesta. Vanhemmalla ei ole kykyä eikä voimia ottaa vastaan lapsen negatiivisia tunteita.

Vähitellen lapsi oppii tukahduttamaan tunteensa. Lapsi vetäytyy, eikä jaa ajatuksiaan vanhempiensa kanssa. Sen sijaan hän pyrkii hakemaan hyväksyntää suorituksilla ja toimimalla oikein.

Välttelevästi kiintyneestä lapsesta kasvaa itselleen ankara ihminen, jonka on vanhempana vaikea tunnistaa oman lapsensa tunteita.

3. Ristiriitainen ja turvaton kiintymyssuhde

Ristiriitainen kiintymyssuhde muodostuu perheessä, jossa on vallinnut epäjohdonmukainen tunneilmapiiri. Lapsi ei koskaan osaa ennakoida vanhempiensa tunnereaktioita.

Kun taapero kiukkuaa, vanhempi saattaa kuunnella, ymmärtää ja lohduttaa. Tai sitten hän saattaa raivostua ja huutaa. Lapsi ei voi koskaan olla varma, mitä tapahtuu.

Lapsi oppii olemaan jatkuvasti varuillaan ja jännittämään vanhempiensa tunnetiloja. Hän yrittää käyttäytyä joko niin, ettei herätä aikuisen suuttumusta tai toisaalta hän saattaa liioitella omia tunteitaan, jotta saisi aikuisen huomion.

Aikuisena ristiriitaisesti kiintynyt ihminen uupuu ja ahdistuu herkästi. Hän tutkailee jatkuvasti muiden tunnetiloja. Ristiriitaisesti kiintynyt pyrkii välttelemään konflikteja eikä uskalla näyttää omia tunteitaan.

Vanhempana hän on itse epäjohdonmukainen: toisinaan menettää herkästi malttinsa, toisinaan joustaa liikaakin eikä osaa pitää rajoja – on niin kutsuttu curling-vanhempi.

4. Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhde

Kaoottinen kiintymyssuhde kehittyy ihmiselle, joka on lapsuudessaan tullut kaltoinkohdelluksi.

Vanhemmat ovat olleet epäluotettavia ja jopa vaarallisia lapselle. Usein perheessä on alkoholiongelmia tai väkivaltaa.

Voiko kiintymyssuhdemalli muuttua aikuisena?

Omaa kiintymyssuhdemalliaan on aikuisena vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei ole. Muutos alkaa oman käytöksensä tiedostamisesta.

Kiintymyssuhdemallin 1960-luvulla luonut brittiläinen psykiatri John Bowlby vertasi mallia junaraiteistoon: aina tulee uusia asemia ja uusia vaihteita. Elämän muutostilanteissa on mahdollisuus korjata kurssiaan – tai huonossa tapauksessa poiketa turvalliselta pääraiteelta.

Aikuisen uusi asema voi olla vaikkapa hyvä parisuhde. Puolison kanssa tunteiden jakaminen on ehkä helpompaa kuin omien vanhempien. Kiintymyssuhdemallista saattaakin kehittyä rakastavassa suhteessa turvallinen vielä aikuisiällä. Näin turvallinen kiintymyssuhde periytyy myös lapsille.

Lähteenä mm. kirjat Odottavan äidin käsikirja (Duodecim) ja Pesästä lentoon (Wsoy)

Tuntuuko rintapumpun käyttö hankalalta? Nämä neuvot voivat auttaa.

1. Oksitosiinit liikkeelle

Jotkut äidit saavat pumpattua maitoa isoja määriä vaivatta. Monille taas muutaman tipankin tiristäminen on työn ja tuskan takana. Tämä ei tarkoita, että vauva saa rinnasta liian vähän maitoa. Terve vauva on pumppua tehokkaampi rintojen tyhjentäjä.

Jotta maito heruisi, kehon pitää tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Söpö, hyväntuoksuinen vauva saa oksitosiinihanat auki – toisin kuin kova, muovinen pumppu. Usein pumppaus sujuu vasta totuttelun jälkeen.

2. Käsipelillä tai sähköllä

Maitoa voi olla tarve pumpata monista syistä. Useimmilla tarve on satunnaista ja johtuu esimerkiksi äidin omista menoista. Joskus pumppaaminen on säännöllisempää vauvan sairaalahoidon tai keskosuuden takia. Pumppaamalla voi myös tehostaa maidontuotantoa.

Myynnissä on käsikäyttöisiä ja sähköllä toimivia rintapumppuja. Jos tarve on satunnaista, käsipumppu yleensä riittää. Jos pumppaa usein, voi olla fiksua satsata sähköpumppuun. Monilla paikkakunnilla niitä voi myös vuokrata. Tehokkaimpia ovat pumput, joilla molemmat rinnat saa tyhjennettyä samalla kertaa.

Jotkut eivät kaipaa pumppua vaan lypsävät käsin.

3. Matki vauvaa heruttelussa

Herumista voi yrittää houkutella monin keinoin. Rentoutuminen edistää sitä. Kosketus toimii usein, joten rintoja voi ennen pumppausta hieroa kevyesti, niinhän vauvakin usein tekee. Joitakin äitejä auttaa, jos joku hieroo hartioita.

Myös lämpö jouduttaa herumista. Rintoja voi lämmittää esimerkiksi kaurapussin tai hiustenkuivaajan avulla. Joillakin maito heruu helpoimmin saunassa.

Vauvan ensimmäiset imut rinnalla ovat lyhyitä ja nypyttäviä. Vauvan imutyyliä voi matkia pumpulla, ja joissain pumpuissa onkin erillinen herutustoiminto. Kun maito alkaa virrata, pumppaa voimakkaammin vedoin.

Tehokkainta on pumpata samalla, kun imettää. Tällöin vauva hoitaa heruttelut. Jos tämä tuntuu hankalalta, ihokontakti vauvan kanssa on tehokas.

Täysi rinta heruu helpommin. Jos yöllä tulee pitkä imetystauko, pumppaamiselle otollisin hetki voi olla aamulla. Jos vauvan imettää pari kertaa peräkkäin samasta rinnasta, voi pumpata täydemmän rinnan.

Monia auttaa, jos ajatukset saa pois pumppaamisesta. Jos tyhjä pullo stressaa pumpatessa, sen voi peittää. Mieti, miten tilanne olisi mahdollisimman mukava.

Ja jos pumppaaminen ei yrityksistä huolimatta luonnistu, on lupa luovuttaa. Vauvalle voi antaa myös korviketta.

4. Pumppu tykkää kylmästä

Käytön jälkeen rintapumppu on hyvä huuhdella kylmällä vedellä, joka vie mennessään maidon proteiinit. Jos pumppua aikoo käyttää pian uudestaan, sitä voi säilyttää väliajan puhtaassa astiassa jääkaapissa. Kylmässä bakteerit lisääntyvät hitaasti.

Jos vauva on vielä pieni, pumppu pitää pestä joka käytön jälkeen koneessa tai käsitiskiaineella. Sterilointi esimerkiksi keittäen viisi minuuttia kerran päivässä riittää.

Vastapumpattu maito säilyy huoneenlämmössä noin kuusi tuntia, jääkaapin takaosassa kaksi vuorokautta ja pakastimessa puoli vuotta.

Asiantuntija: koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen, Imetyksen tuki ry

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.