Lukijat kertovat 6 keinoa hyvään starttiin päivähoidossa.

Itkuisia aamuja, väsykitinän täytteisiä iltoja, vai sittenkin ihan muuta? Päivähoidon aloitus voi ahdistaa ja jännittää mutta sujua lopulta sittenkin aika helposti. Näin vastattiin Vauvan kyselyyn päivähoidon aloituksesta.

Lähes puolet kertoi lapsen aloittaneen hoidossa 1-vuotiaana. Alle 1-vuotiaana hoitouran aloitti joka neljäs. Kaksi kolmasosaa aloitti päiväkodissa, perhepäivähoitajalla kolmannes.

Ensin yllätys: sittenkin helpotus!

Vastaajista hieman yli puolet kertoi, että hoitopaikkaan sopeutuminen kävi lopulta helpommin kuin olisi uskonutkaan.

”Aloituksen helppous yllätti totaalisesti, kun olin kuullut jos jonkinlaista kauhukertomusta.”

”Helpotus! Hoitajat ovat niin kivoja ja lapsella menee niin hyvin niin on todella kivaa olla töissäkin.”

Näistä on apua hoitoon sopeutumisessa

1. Pehmeä aloitus. Hoitopäivät kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää alkuun lyhyempinä. Usein hoitopaikkaan voi tutustua ensin yhdessä vanhemman kanssa.

2. Tuttu päivärytmi. Kodin ruoka- ja unirytmi muokataan lähelle päivähoidon rytmiä. Lasta auttaa, kun asiat tapahtuvat tutussa rytmissä.

3. Unilelu kotoa. Tuttu esine tuo turvaa.

4. Sisarukset samassa ryhmässä. Mainio apu sopeutumiseen nuoremmille sisaruksille.

5. Satsaa syliaikaan kotona. Jos mahdollista, kotona vietettyihin hetkiin ja vapaapäiviin kannattaa varata alkuun paljon yhdessäolon hetkiä. Näin lapsi saa tankattua läheisyyttä.

”Ensiviikkoina olen pyrkinyt antamaan tarpeeksi aikaa sylittelylle 1-vuotiaamme kanssa. Omat menot olen jättänyt pois, jotta en olisi enempää poissa kotoa kuin on pakko.”

6. Äiti ja isä, reippaasti nyt. Myös vanhemman omalla esimerkillä on merkitystä.

”Vanhempien reipas asenne hoitoon viedessä ja pois hakiessa. Omat itkut itketään sitten, kun lapsi ei näe.”

Voihan parku!

Lapsen itku kuuluu monen taaperon päivähoidon aloitukseen. Voi käydä niinkin, että aamuitkut alkavasta vasta muutaman viikon päästä hoidon aloituksesta.

”Lapsi jää itkemään vielä joka aamu. Nyt on kolme viikkoa hoidon aloituksesta. Tiedän, että itku lakkaa pian lähdettyäni.”

”Se yllätti, kuinka rankkaa loppujen lopuksi olikaan jättää lapsi itkemään hoitoon. Olin aivan romuna ensimmäiset viikot ja harkitsin jo kotiin palaamista lapsen kanssa, vaikka töissä oli ihana käydä!”

Äidin kyyneleet

Myös moni vanhempi on uudessa tilanteessa herkillä – ja väsynyt:

”Tunnen helpotusta ja iloa, mutta myös syyllisyyttä ja sitä, että oikeasti varmasti minun kuuluisi olla lasten kanssa. Syyllisyyttä myös siitä, että töissä on niin helppoa verrattuna kotiin.”

”Toisaalta vapauttavaa, kun itse on saanut lähteä työelämään, mutta toisaalta erittäin haikeaa. Välistä työpäivän aikana meinaa päästä itku, kun ikävä kasvaa hormonien takia niin kovin suureksi.”

Lue lisää

Mikä ihmeen vasu? Opas päiväkodin sanastoon

Ahdistaako lapsen hoitoon laittaminen?

Vierailija

Valitettavaa on ettei riittävän selkeitä ymmärrettäviä ja todella toimivia aloituskäytäntöjä ei olla rriittävästi työstetty yleisesti päiväkodeissa. Aloitus on tärkeä ja monella tavalla ratkaiseva asia päivähoidon onnistumisessa. Asiasta on tutkittua tietoa runsaasti mutta jostain syystä ei olla ymmärretty sen hyödyntämistä ja sen tärkeyttä. Päiväkodin aloituksen voi tehdä lapsiystävällisesti yhdessä vanhempien ja omahoitajan kanssa, valitettavasti tämä toteutuu kuitenkin vain harvassa päiväkodissa. Neuvoloissakin tulisi olla tieto ja ymmärrys siitä mitä hyvän aloituksen tulisi sisältää.

Vierailija

Vanhemmat ruokkii lapsen ikävää itse. On kivaa kun lapsi itkee ja roikkuu vanhemmassa yleensä äidistä ja äiti tuntee tarpeelliseksi itsensä taas kerran. Tuo on juuri sitä älytöntä lapsen riippuvuutta lisäävää toimintaa kun hössötetään miten kaikkeen pitää valmistautua. Kolmen lapsen äitinä en tietysti voi kaikista lapsista sanoa kun yksilöiröhän kaikki. Noin niin kuin yleensäkin sain hoitopaikassa eka kerran hoitajan järkevän kommentin:"et jää voivotteli maan etkä halutaan tai mitään muutakaan ikävää ruokkivat toimintaa vaan iloisesti heiluttaa kättä ja sanot Hei, Hei lapselle ja poistu nopeasti töihin". Lapsi oli heti lopettanut itkun ja kivaa oli hoitajan kanssa kun töistä palattuani tiedusteli. Kiitos tälle suoralle ja ystävälliselle hoitajalle joka uskalsi sanoa näin. Toimii hyvin. Lapsi on uskomaton sopeutua!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.