Ennen ei ollut paremmin, ennen tiedettiin vähemmän, Vauvan päätoimittaja Anna Ruohonen kirjoittaa.

Kuusi vuotta, ja lapseni on ollut: virkeä, jäntevä, virkeä ja jäntevä, hyväntuulinen, hymyilevä, hyvin kasvava ja reipas. Nyt kävimme neuvolassa viimeisen kerran.

Aloin ajatella neuvolaa. Miten se on saattanut sukupolvia läpi vauvavuosien.

Silloin joskus neuvola neuvoi: Anna appelsiinimehua vauvalle, kun hän on kuusi viikkoa. Lihasoppaa muussina, kun vauva on kolme kuukautta. Unet aina omassa sängyssä, eikä liikaa syliä. Kun minä olin vauva, tämä oli paras tieto siitä, miten vauvaa on hyvä hoitaa. Kuten tiedät: ei ole enää.

Tieto muuttuu, ja juuri siksi se on tietoa. Neuvoloiden suositukset perustuvat tietoon, ja tietoa tulee lisää. Ennen ei ollut paremmin. Ennen tiedettiin vähemmän.

Moni tapa perustuu tiedon sijaan siihen, miten ennenkin on tehty.

Moni tapa hoitaa lasta perustuu tiedon sijaan opittuihin konsteihin ja siihen, miten ennenkin on tehty. Se on maalaisjärkeä, ja se voi olla hyvää – tai perustella melkein mitä vain. Kenen maalaisjärki on oikeassa, kun kaikilla on omansa?

Selvisinhän minäkin, appelsiinimehusta ja lihamuussista. Omat vauvani hoidin silti toisin (ja he selvisivät siitäkin).

Vanhempi tahtoo hyvää ja tekee parhaansa. Joskus vain on vaikea tietää, mikä se hyvä on. Siksi ne neuvoloiden suositukset ovat. Voin kertoa: ne ovat parempia kuin minun maalaisjärkeni.

Heippa, neuvola ja Eeva. Neuvot tulivat tarpeeseen.

Vauvan pääkirjoitus 12/16

Oma järki parempi

"Neuvolan suositukset ovat parempia kuin minun maalaisjärkeni"

Vielä paremmat neuvot saa, kun googlettaa ihan itse viimeisimmät tutkimustulokset, myös muualta maailmasta. Sitten vertailee muidenkin maiden käytäntöjä ja voi ihan itse miettiä ja äimistellä, tuleeko suomen suositukset kenties hieman jälkijunassa maailmalta saatuja tutkimustuloksia seuraillessa. Tulee. Myös se oman järjen käyttö on ok ja jopa suositeltavaa. Monet neuvolatädit eivät osaa perustella, miksi jokin asia pitää tehdä niinkuin "suositellaan". Ja turhan moni täti sekoittaa myös omat...
Lue kommentti
Luota neuvolaan

"Neuvolan suositukset ovat parempia kuin minun maalaisjärkeni"

Oma järki parempi kirjoitti: Vielä paremmat neuvot saa, kun googlettaa ihan itse viimeisimmät tutkimustulokset, myös muualta maailmasta. Sitten vertailee muidenkin maiden käytäntöjä ja voi ihan itse miettiä ja äimistellä, tuleeko suomen suositukset kenties hieman jälkijunassa maailmalta saatuja tutkimustuloksia seuraillessa. Tulee. Myös se oman järjen käyttö on ok ja jopa suositeltavaa. Monet neuvolatädit eivät osaa perustella, miksi jokin asia pitää tehdä niinkuin "suositellaan". Ja turhan...
Lue kommentti

10 tärkeintä ohjetta vastasyntyneiden vanhemmille.

Skotlannissa sijaitseva äitiyssairaala Ayrshire Maternity Unit jakaa kirjettä, jossa annetaan vastasyntyneiden vanhemmille kymmenen tärkeintä hoito-ohjetta vauvan näkökulmasta. Kirje ei ole osaston oma, ja sen alkuperäinen kirjoittaja on tuntematon. Teimme tekstistä vapaan käännöksen.

Rakas äiti, rakas isä,

Pyydän sinua pitämään tämän kirjeen tallessa ja lukemaan sen aina silloin, kun arki tuntuu vaikealta.

1. Pyydän, ettet odota minulta (tai itseltäsi) liikoja. Anna meille kaikille aikaa. Minä tarvitsen sitä kasvaakseni ja kehittyäkseni, jotta minusta tulee vakaampi ja helpommin ennustettava. Sinä tarvitset aikaa, jotta voit levätä ja rentoutua ja toipua synnytyksestä.

2. Syötä minua, kun minulla on nälkä. En ole koskaan vielä tuntenut nälkää, enkä vielä ymmärrä kelloa ja sopivia ruoka-aikoja.

3. Pidä minua sylissä, paijaa, pussaile ja halaile hellästi. Olen tottunut olemaan äidin lähellä kohdussa, enkä ole koskaan vielä ollut yksin.

4. Anna anteeksi, jos itken paljon. En tee sitä tahallani, eikä tarkoitukseni ole tehdä oloasi kurjaksi. Minulla ei vain ole vielä muuta keinoa kertoa tarpeistani. Kun kasvan hieman, opin muitakin tapoja kommunikoida.

5. Pyydän sinua tutustumaan minuun rauhassa. Kun annat minulle aikaa, opit tuntemaan luonteenpiirteitäni. Samalla huomaat, mitkä asiat rauhoittavat juuri minua ja tekevät minut tyytyväiseksi.

6. Älä pelkää tekeväsi virheitä vanhempana. Ne ovat luonnollisia. Kestän ne kyllä, kunhan teet kaiken rakkaudella.

7. Älä pety minuun, vaikka en olekaan täydellinen. Toivon, ettet myöskään pety itseesi vanhempana, vaikka et olekaan aina täydellinen.

8. Pidä huolta itsestäsi. Syö kunnolla, lepää ja ulkoile. Kun voit hyvin, sinulla on voimia ja kärsivällisyyttä huolehtia myös minusta.

9. Toivon, että pidät huolta parisuhteestasi ja muista läheisistä ihmissuhteista. Tarvitsen ihmisiä ympärilleni.

10. En ole näin pieni kovin kauaa, vaikka se aika tuntuisi sinusta nyt ikuisuudelta. Vaikka myllään elämäsi ylösalaisin, toivon, että muistat tämän olevan vain vaihe. Nautitaan siitä yhdessä.

Vauvan näkökyky on ensimmäisinä elinviikkoina huono, mutta onneksi muut aistit paikkaavat tilannetta. Missä vaiheessa huononäköisyydestä on syytä huolestua?

Jo kohdussa sikiö aistii valoa. Vastasyntynyt näkee tarkimmin noin 20-30 cm päähän, näin vauva pystyy juuri sopivasti tarkentamaan häntä sylissään pitävän vanhemman kasvoihin. Lapseen saa yleensä kunnon katsekontaktin noin kahden viikon iässä. Ihmiskasvot ja graafiset, mustavalkoiset muodot kiinnittävät varmimmin huomion.

Monet vauvat karsastavat aluksi, mutta viikkojen kuluessa taipumus useimmiten katoaa. Kolmikuisena silmät yleensä pysyvät suorassa myös silloin, kun vauva on väsynyt. Jatkuva karsastus on pienelläkin vauvalla epänormaali tilanne, jonka syy täytyy selvittää. 

Heikkonäköinen lapsi käyttäytyy yleensä kotonaan täysin normaalinäköisen lapsen tavoin, mutta erot tulevat esiin, kun poistutaan tutuista ympyröistä. 

Kohti kirkasta valoa

Pikkuvauvan silmien liikkeet ovat nykiviä, niiden säätely paranee pikkuhiljaa ensimmäisen elinvuoden aikana. Kolmen kuukauden iässä vauva pystyy jo liikuttamaan silmiään sekä pysty- että vaakasuunnassa ja seuraamaan katsellaan ympäröiviä tapahtumia. Vauva erottaa suuret kontrastit kaikkein helpoimmin. Tämän takia pikkuisen katsetta vetävät puoleensa kirkkaat valonlähteet ja kuviot, joissa tummat ja vaaleat sävy vuorottelevat. 

Voimakas likitaittoisuus häiritsee vauvaa paljon vähemmän kuin kaukotaittoisuus, sillä vauvan koko maailma sijoittuu lähelle. Hän näkee murut lattialla, mutta kauempana olevat lelut jäävät utuun. Kun lähestytään puolen vuoden ikää, ero ikätovereihin alkaa näkyä. Heikkonäköinen lapsi käyttäytyy yleensä kotonaan täysin normaalinäköisen lapsen tavoin, mutta erot tulevat esiin, kun poistutaan tutuista ympyröistä. 

Voimakas likitaittoisuus häiritsee vauvaa paljon vähemmän kuin kaukotaittoisuus, sillä vauvan koko maailma sijoittuu lähelle.

Mikä tuolla menee?

Puolen vuoden iässä sekä näkökyky että silmien liikkeet ovat jo hyvin kehittyneet. Vauva tarkkailee ympäristöään uteliaana, ja hänen silmänsä kykenevät mukautumaan eri etäisyyksille. Hän tunnistaa tutut esineet siis vähän etäämpääkin. 

Näön tarkkuus ja näkökenttien laajuus paranee. Puolivuotiaalla on jo niin sanottu stereonäkö, eli hän pystyy käyttämään molempia silmiään täydellisesti. Vauva pystyy vaivatta seuraamaan pieniäkin liikkuvia kohteita ja kiinnittää huomionsa näkökentän laitamille ilmaantuviin asioihin. Vuoden iässä näkökenttä alkaa olla saman laajuinen kuin aikuisella. Koko näköjärjestelmä kehittyy kuitenkin hitaammin, ja se on aikuisen tasoinen vasta koululaisella.