Helppo harjoitus vahvistaa äidin lantionpohjaa ja harjoittaa vauvan selkä- ja niskalihaksia.

Video ja kuva: Piia Arnould

Lantionpohjalihakset joutuvat venymään raskaudessa ja synnytyksessä. Niiden palautuminen ja voimistuminen on edellytys sille, että äidin keho toipuu synnytyksestä.

Tämä liike harjoittaa lantionpohjan nopeusvoimaa. Sitä tarvitaan kaikissa äkillisissä tilanteissa kuten aivastaessa, yskiessä tai vaikka nauraessa.

Samalla asento kehittää vauvan niskan ja selän lihaksia.

Tee näin

Asetu selinmakuulle, nosta lonkat ja polvet 90 asteen kulmaan ja aseta vauva mahalleen sääriesi päälle. Jos vauva ei vielä jaksa kannatella päätään, hän voi pötkötellä äidin rinnan päällä.

Keskitä ajatukset lantionpohjalihaksiin. Jännitä nopeasti emätintä ja peräaukkoa sisään- ja ylöspäin. Pidä jännitys, kohota ylävartaloa hieman ja puhalla samalla terävästi ulos, kohti vauvan hiusrajaa. Laskeudu ja rentouta lihakset.

Jos synnytyksestä on vasta vähän aikaa, jätä aluksi ylävartalon kohotus ja puhallus pois ja tee vain nopeita supistuksia.

Puhalluksen voi ottaa mukaan heti, kun lantionpohjalihakset ovat palautuneet synnytyksestä niin hyvin, että et tunne lantionpohjan työntyvän ulospäin puhalluksen aikana.

Toista 10 kertaa. Lopuksi voit rentouttaa lihaksia hetken keinuttelemalla ja heijata samalla vauvaa.

Ohjeet: Fysioterapeutit Maija Kiljunen ja Liisa Kinnunen. Ohjeet perustuvat Bailamama Squeeze 2Baby -ohjelmaan.

Jumppaamassa To be mom -blogisti Nina ja Alina, 3 kk.

Katso ohjeet liikunnan aloittamisesta synnytyksen jälkeen

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Arjen sujuvuus voitti, kun Heidin kolmas lapsi syntyi. ”En halua käyttää pyykkiin yhtään enempää aikaa kuin on pakko.” 

Usein kolmas lapsi on se, jonka kanssa vauva-arjen rutiinit on hiottu huippuunsa ja aiemmat, hyviksi havaitut käytännöt toistuvat.

Toisin kävi, kun riihimäkeläisille Heidi ja Jukka Hjelmille syntyi kuopus Eemil. Isosisarukset olivat viettäneet vaippakautensa suurimmaksi osaksi kestovaipoissa, mutta vuoden vanhan Eemilin ylle on puettu pelkkää kertakäyttövaippaa.

– Siihen on monta syytä, mutta isoin niistä varmaankin on se, ettei kestovaippoja ollut valmiina odottamassa, Heidi miettii.

Nyt 10-vuotiaalle Saagalle Heidi hankki aikanaan vaippoja valtavan määrän, ja ne periytyivät suoraan kaksi vuotta nuoremmalle Anton-veljelle. Kertakäyttövaippoja pidettiin yleensä vain öisin.

Tulikin vielä kolmas

Hjelmien lapsiluvun oli pitkään tarkoitus jäädä kahteen. Vaippavuosien jälkeen Heidi myi ja lahjoitti kestot uusiin koteihin.

Ajatus kolmannesta lapsesta kuitenkin kypsyi hiljalleen. Eemilin ja Antonin ikäeroksi tuli lopulta lähes seitsemän vuotta.

– Aikaa oli kulunut niin paljon, että vaipat olisi pitänyt kerätä uudestaan alusta. Kolmen lapsen taloudessa tuntui olevan hurjan paljon muutakin ajateltavaa, ja asia jäi.

Vaippoja ja alusvaatteita Heidi ei haluaisi ostaa käytettyinä, vaikka muuten perheessä kierrätetäänkin paljon lastenvaatteita. Uudet kestot olisivat olleet iso kertainvestointi varsinkin, kun aina ei voi tietää, mikä vaippamalli juuri omalle pojalle istuu.

– Saagalle ompelin vaippoja paljon itse, mutta tällä perhekoolla ompelutyöt jäävät haaveeksi, Heidi harmittelee.

Eemil on todennäköisesti perheen viimeinen vauva. Kestoihin sijoittamisessa ei siis ollut sitäkään motivaatiota, että ne olisivat periytyneet pikkusisarukselle.

”Monet pesevät vaippoja muun pyykin seassa, mutta minulle se ei koskaan tuntunut luontevalta.”

Kertakäyttövaipat tuntuivat sopivalta ratkaisulta myös siksi, että Eemil oli ensimmäiset kuukaudet niitä vauvoja, jotka kakkaavat joka syötöllä – siis kymmenkunta kertaa vuorokauden ympäri. Kolmen lapsen kanssa pyykkiä tuntui tulevan tarpeeksi asti ilman vaippojakin.

– Meillä harrastetaan paljon liikuntaa, mikä myös lisää pyykkimäärää. Monet pesevät vaippoja muun pyykin seassa, mutta itselleni se ei koskaan tuntunut luontevalta.

Saa helpottaa arkea

Heidi miettii, että kolmannen lapsen kanssa hän on oppinut päästämään itsensä vähän vähemmällä ei-ihan-niin-megatärkeissä asioissa, kuten vaippavalinnoissa. Arjessa on muutenkin paljon liikkuvia osia.

Heidi on hoitovapaalla työstään sairaanhoitajana, mutta tekee sivutoimisesti töitä vaateketjun jälleenmyyjänä. Osansa palapeliin tuovat Eemilin fysioterapiaharjoitukset motorisen kehityksen vauhdittamiseksi. Omakotitalo ei siivoa itseään, ja lämmin ruoka on kokattava kahdesti päivässä. Myös isompien lasten harrastukset vievät aikaa.

– Illat ovat täysiä ja päivät lyhyitä. Pyykin ripustaminen ei ole niitä asioita, joihin haluaa nyt käyttää aikaa yhtään enempää kuin on pakko.

Heidi ei keksi kertakäyttövaipoista oikeastaan muita huonoja puolia kuin kasvavan jätekuorman. Aikanaan juuri ekologisuus ajoi perheen kestovaippailun pariin.

– Tavallaan harmittaa, että vaippajutussa emme ole kovin ekologisia, kun muissa valinnoissa, kuten vaatetuksessa, luontoystävällisyys ja eettiset arvot ovat minulle hyvinkin tärkeitä. Se on vähän ristiriitaista, mutta näillä mennään nyt, Heidi sanoo.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita. Millä hyttyset sitten saa pysymään loitolla?

Välttämättä ei tule ajatelleeksi, että kesään kuuluvat ärsyttävät inisijät voivat olla vauvalle oikeaksi haitaksi. Pahimmillaan hyttysenpistos saattaa nostattaa pikkuiselle kuumeen. Vauvoilla ei nimittäin vielä ole vasta-aineita, jotka suojaavat hyttysille vuosikymmenten ajan altistuneita aikuisia.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä.

Alle kolmevuotiaisiin ei sovi suihkia hyttyskarkotteita, ja isompienkin kanssa kannattaa valita karkote, jossa ei ole N,N-dietyyli-m-toluamidia (DEET). Peittävä vaatetus ja vaunujen hyttysverkko ovat tärkeimmät apuvälineet hyttysten pistojen välttelyssä. Jos verenhimoisia inisijöitä ei saa häädettyä illalla mökistä, myös vauvan retkisängyn ympärille kannattaa virittää sänkyverho tai paremman puutteessa vaikka vaunujen hyttysverkko.

Jos hyttynen kuitenkin pääsee iholle, pistoksen aiheuttamaa reaktiota voidaan hillitä Bepanthenillä tai hydrokortisonivoiteella. Hyttysenpistot paranevat tavallisesti itsestään muutamassa päivässä. Jos yli yksivuotias lapsi vaikuttaa olevan erityisen herkkä hyttysten pistoille, mukaan mökille kannattaa pakata antihistamiinitabletteja tai antihistamiinia oraaliliuoksena. 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kun tuolissa on oikein säädetty jalkalauta, se auttaa vauvaa ruokailussakin.

Syöttötuolin on oltava sellainen, että lapsi ei pääse kaatamaan tuolia keikkuessaan tai potkiessaan.

Kannattaa valita tuoli, jossa on säädettävä jalkalauta. Jo pienellä vauvalla syöttötuolin jalkalaudan pitää olla ylhäällä, sillä hänelle on siitä hyötyä. Jalkatuki antaa tukea lapsen vartalolle, jolloin niska, leuka ja nielu ovat oikeassa asennossa. Näin lapsi voi hallita pureskelua ja nielemistä paremmin.

Jos lapsi kadottaa vartalon tuen, neste voi virrata liian nopeasti kurkkuun, ja syömisen hallinta heikkenee.

Jalkatuki kannattaa asettaa niin, että lapsen jalkapohja yltää sille. Jalkatuki keventää myös reisien alta tukipintaa, joten veri kiertää jaloissa paremmin. Hyvä istuma-asento tukee myös puheen kehitystä ja auttaa hallitsemaan käsiä paremmin.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Istuin tai kiikku voi tarjota vauvalle jumppaa ja suurta riemua. Liikkuminen kehittyy kuitenkin parhaiten lattialla.

Onko hyppykiikusta haittaa vauvan kehitykselle?

Hyppykiikku ei ole välttämätön tarvike, mutta oikein asennettuna se tukee hyvin lapsen liikuntaa. Lapsethan rakastavat hyppimistä.

Yleisin ongelma on väärin asentaminen. Hyppykiikun tulee olla niin alhaalla, että lapsen kantapäät ylettyvät alustalle. Hyvästä hyppykiikusta löytyy sivulta säädettävät nauhat, jolloin lapsi pysyy napakasti kiinni, ja vartalo saa myös sivuttaistukea.

Lapsen täytyy saada koko jalkapohjansa lattiaan ja harjoitella kyykkyyn ylös liikettä, ei pelkkää hyppimistä. Silloin kiikkua voi huoletta käyttää vähän aikaa kerrallaan. Jos lapsi potkuttelee ja hyppii vain varpaillaan ja päkiöillään tai ei jaksa pitää selkäänsä suorana, älä käytä hyppykiikkua.

Paras paikka hyppykiikulle on tasainen alusta ja avoin tila, jossa lapsi ei pääse kolhimaan itseään esimerkiksi ovenkarmeihin.

Voiko kävelytuoli hidastaa kävelemään oppimista?

Ei, jos sitä käytetään oikein. Kävelytuoli antaa lapselle liikunnallisia kokemuksia ja tuo suurta riemua, kunhan se on säädetty oikein. Kävelytuolikaan ei ole terveelle lapselle välttämätön mutta ei haitallinenkaan.

Kävelytuolin suurin ongelma on, jos se on säädetty väärälle korkeudelle.

Suurin ongelma on se, että tuoli on säädetty väärälle korkeudelle. Tarkista, että istuva lapsi saa jalkapohjat hyvin lattiaan, pystyy välillä kohottautumaan tuolista pystyasentoon seisomaan ja laskeutumaan taas alas.

Kävelytuolin avulla lapsi pystyy hyvin tutustumaan kodin tiloihin. Monesti kävelytuolissa oleva lapsi opettelee sanoja, ja tuoli antaa lapselle hyvän mahdollisuuden tutustua ympäristöön ja hakeutua vuorovaikutukseen. Kävelytuolissakin lapsi on vain väliaikaisesti, ei liian kauan.

Jos lapsella on ongelmia hallita vartalonsa asentoa tai hän liikkuu varpaillaan, älä käytä kävelytuolia.

Mihin Bumbo on tarkoitettu?

Bumbo on loistava suihku ja hiekkalaatikkotuolina. Se ehkäisee liukastumisia ja suojaa maasta tulevalta kylmältä. Bumbo sopii lapselle, joka ojentaa jo hallitusti ylävartaloaan ja joka sylissä ollessaan tarvitsee tukea enää alavartalolleen.

En suosittele Bumboa terveelle lapselle leikkituoliksi sisätiloihin, sillä tuoli lukitsee lapsen asennon, ja siitä on vaikea tulla itse pois. Monesti Bumbossa istuva lapsi kykenee jo istumaan itsekin.

Tarvitseeko vauva kylpytukea?

Terve lapsi ei tarvitse. Pienen vauvan kylvettäminen on herkkä, käsin tunnettava toimenpide. Kylpytuella saatetaan luoda väärää turvallisuuden tunnetta.

Kun lapsi oppii istumaan, liuku­esteellä varustettu amme tai Bumbo on hyvä hankinta kylpyhetkiin. Kylvettäminen vaatii aina valvontaa!

Istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Millainen on hyvä sitteri?

Hyvä sitteri menee lähes makuu­asentoon ja myötäilee lapsen selkää ja lonkkia. Kun lapsi kasvaa, hyvän sitterin pystyy nostamaan pystympään, asentoon, johon lapsen oma ojennus riittää.

Lähes kaikki sitterit ovat nykyisin tehty kehoa myötäileviksi ja tukeviksi. Tärkeintä on muistaa kiinnittää aina vyöt, jotta lapsi ei pääse kellahtamaan sitteristä pois. Sitteri tai muu istuin ei korvaa lattialla puuhastelua, mutta se vapauttaa vanhemman kädet hetkellisesti.

Asiantuntijana fysioterapeutti, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija Eija Helminen, Lasten Terapiakeskus Terapeija

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.