Meillä on 4- ja 8-vuotiaat pojat...

Kysymys:

Meillä on 4- ja 8-vuotiaat pojat. Mieheni on koko ikänsä urheillut: jalkapalloa, jääkiekkoa, salibandyä, yleisurheilua jne… Vanhempi poikamme on hyvä urheilussa – hän on nopea juoksija ja ketterä, mutta urheilu ei näytä häntä kiinnostavan, eikä eteenkään mikään pallopeli.

Tähän asti olemme pakottaneet pojan harrastamaan jalkapalloa, luistelua ja yleisurheilua (yritämme etsiä hänelle sopivaa urheilulajia). Jokaiseen urheiluharrastukseen lähteminen on erittäin vaikeaa, ja hänet pitää pakottaa. Itse harjoituksissa ja pelissä hän osallistuu ja näyttää viihtyvän. Hänen mielestään harjoituksissa ja pelissä on kivaa.
Nyt minä olen kyllästynyt pakottamiseen ja taisteluun joka kerta, kun on aika lähteä urheiluharrastukseen. Mieheni mielestä meidän pitää jatkossakin pakottaa. Miten meidän pitäisi toimia jatkossa?

Aluksi ajattelin, että ongelma on itse lähteminen, mutta esimerkiksi kuvataidekouluun hän lähtee mielellään.
Koska mieheni on kova pelimies ja vanhempaa poikaamme ei pelaaminen kiinnosta – on tämä on erittäin kova pala isälle ja hän ei voi ymmärtää miksi joku ei ole kiinnostunut pelaamisesta. Muutenkin isä ja vanhempi poikamme ovat erilaisia – heillä ei ole mitään yhteistä juttua.

Pelkään, että vanhempi poikamme ja isä erkanevat toisistaan. Eteenkin nyt, kun nuorempi poikamme on kiinnostunut pelaamisesta: jalkapallo, jääkiekko ja salibandy kiinnostavat. Isä ei kehu eikä löydä mitään positiivista vanhemmasta pojastaan, vaan arvostelee ja vertailee häntä nuorempaan poikaansa tai muihin vanhemman pojan kavereihin, jotka pelaavat. Nuorempaa poikaansa isä kehuu ja ylistää ja pelaaminen yhdistää heitä.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vastaa:

Perheessänne on kolme liikunnallisesti lahjakasta miestä: yksi heistä on ainakin fyysisesti aikuinen, kaksi on pikkupoikia. Pojista nuorempi täyttää isän toiveet. Vaikka hän on vasta nelivuotias, hän on jo innostunut useammastakin palloilulajista. Mihin hän vielä ehtiikään! Isoveli on ketterä ja viihtyy pelikentälläkin kun sinne asti pääsee, mutta harjoituksiin lähteminen on vaikeaa ja sujuu vain pakottamalla. Olet väsynyt pakottamiseen. Isä puolestaan on pettynyt esikoiseensa, eikä löydä hänestä mitään hyvää sanottavaa.

Tulkitsen esikoisen haluttomuuden protestiksi isän väheksyvää ja kriittistä asennetta kohtaan. Poikahan on kiinnostunut ja kyvykäs liikkuja ja näyttää unohtavan vastahankaisuutensa kentälle päästyään. Vaikeuksia on tiedossa, ellei muutosta tapahdu, ja muutoksen on lähdettävä isästä. Hän saa kaikin mokomin rakastaa urheilua ja olla kova pelimies, mutta hänen on muistettava olevansa ennen kaikkea aikuinen. Isän on siedettävä, että poika ei ole hänen jatkeensa tai klooninsa, vaan ihan omanlaisensa kasvava lapsi. Jos hän vertailee veljeksiä toisiinsa ja esikoista omaan ihannemielikuvaansa, seurauksena on pahaa mieltä ja pettymystä kummallekin osapuolelle, ja pojan mielessä yhä kasvavaa vihaa isää kohtaan.

Niin moni poika on joutunut kokemaan, ettei kelpaa isälleen, koska isä asettaa kohtuuttomia vaatimuksia, eikä tajua lapsen olevan hänestä erillinen. Usein vaatimukset pohjautuvat isän omiin, aikanaan täyttymättä jääneisiin haaveisiin. Ehkä hän itse halusi joskus olla pallokentän tai kiekkokaukalon tähti, mutta siitä ei syystä tai toisesta tullut mitään?

Kaiken harrastamisen olisi oltava ennen muuta hauskaa ja ainakin periaatteessa vapaaehtoista. Jokaista lasta pitää toisinaan patistella harjoituksiin, onpa kyseessä jalkapallo tai viulunsoitto. Jatkuva pakottaminen tuhoaa ilon koko touhusta. Vastustus on terve ja luonnollinen reaktio, eikä sitä saa nujertaa. Asioiden tärkeysjärjestystä on hyvä pohtia perusteellisesti ennen kuin mukavan pikkupojan itsetuntoon on tullut syviä lommoja.

Meidän Perhe 4/2012

Vierailija

Monipuolinen ja avaramielinen isä teettää itsensä ympärille (kotioloihin) erilaisia "miljöitä" varsinkin jos on 3 poikaa kasvattamassa.
Näissä "saarekkeissa" puhataan yhdessä tai erikseen, jos ei perheen sisäisesti niin poikien kavereittenkin kesken.
Jokaiselle lapselle annetaan se "kehittymisen ottama tila" ja seuraamalla, ohjeistamalla sekä osallistumalla poimitaan sieltä se suunta johon tämä kasvava olento omalla voimallaan ja erikoisosaamisellaan pyrkii. Tämä tie ei aina ole lapselle eikä vanhemmallekaan se helpoin, mutta sieltä saattaa löytyä sen verran arvokasta taipumusta suuntaan toiseen jota jalostetaan vaikkapa kuluitta mutta siitä voipi muodostua jotain ainutlaatuista. Pysymällä vahvana esikuvana vieressä (ja tietenkin tiennäyttäjänä edessä) koko teini-iän niin huomaa että intressit vaihtelevat, eli kasvavat ja viilenevät, mutta se jokin on pysyvää, sille annetaan kaikki mahdollisuudet ja sieltä se kuvataitaja sitten nousee ramppivaloihin vaikka Bertonen tehtaalle Italiaan piirtämään seuraavaa Lamporghinin avo-mallista kansan-autoa.
Artikkelin Isi kun 17 vuoden jälkeen saa kuvan tästä geneven autonäyttelyssä esiteltävän suomalaismiehen luomuksesta niin saattaa saada tipan silmään kun huomaa että auton takakonttia koristelee sinivalkoinen jalkapallo, ja auton mallimerkinnäksi on saatettu antaa isin syntymävuosi.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..