Kuva: iStockphoto

Erityisherkistä aikuisista puhutaan nykyään paljon. Mutta millainen on erityisherkkä lapsi?

Häiritsevätkö lastasi paidassa olevat pesulaput, sukkien saumat tai valittaako hän poolopaidan kuristavan kurkkua? Hermostuttavatko häntä suuret ja meluisat väkijoukot ja yllättävät tilanteet? Tuntuuko sinusta, että lapsesi havaitsee asioita, joita muut eivät huomaa: hennoimmatkin tuoksut, opettajan uuden kampauksen ja vaikka herneen patjakasan alta? Huolehtiiko hän asioista paljon sekä etukäteen että jälkikäteen?

Jos edellä kuvattu kuulostaa tutulta, lapsesi voi olla erityisherkkä. Amerikkalainen psykologian tohtori Elaine Aron on kuvannut erityisherkkiä ihmisiä ja lapsia kirjoissaan The Highly Sensitive Person ja The Highly Sensitive Child. Aron on tutkinut erityisherkkyydeksi kutsumaansa ominaisuutta muun muassa haastattelemalla tuhansia ihmisiä. Tutkimustensa perusteella hän on arvioinut, että noin 15–20 prosenttia ihmisistä on erityisherkkiä.

Erityisherkälle lapselle ovat tunnusomaisia muun muassa seuraavat piirteet:

1. Erityisherkkä lapsi havaitsee ja huomaa enemmän.

Erityisherkillä lapsilla on erityisen herkät aistit. He pistävät merkille yksityiskohtia ja vivahteita, joita muut eivät välttämättä huomaa. He myös jäävät pohtimaan yksityiskohtien merkitystä: Miksi kaveri sanoi niin sillä äänellä? Miksi opettaja vilkaisi minua, hän näytti äkäiseltä? Kaakao on tänään tummempaa kuin eilen, miksi? 

Toiset erityisherkät lapset suuntaavat huomionsa ihmisiin ja ihmisten välisiin suhteisiin, toiset esimerkiksi luontoon ja eläimiin. Ja tarkkojen aistiensa ja intuitionsa avulla he keräävät kiinnostuksensa kohteesta hämmästyttävän paljon tietoa.

2. Erityisherkät ihmiset ovat taitavia lukemaan muita ihmisiä.

Erityisherkät lapset tunnistavat tavallista paremmin, miltä toisesta ihmisestä tuntuu. Siksi erityisherkälle lapselle ei kannata esittää muuta kuin on, tunteiden feikkaaminen hermostuttaa häntä.

Herkkä vivahteiden taju saattaa tehdä erityisherkistä lapsista normaalia empaattisempia, intuitiivisempia ja luovempia ihmisiä. He ovat usein taiteellisia, ja heillä voi olla myös ikäisekseen poikkeuksellisen kehittynyt huumorintaju.

3. Erityisherkät lapset kuormittuvat herkästi.

Koska erityisherkät imuroivat ympäröivästä maailmasta aisteillaan jatkuvasti tavallista enemmän tietoa, he myös kuormittuvat tavallista helpommin. Heitä rasittavat asiat, joita muut lapset tuskin edes huomaavat tai joista jopa nauttivat: melu luokassa, villit synttärijuhlat, yllätysvieraat tai yllättävät muutokset päivärutiineissa. Rauhoittuminen päivän päätteeksi voi olla heille vaikeaa.

He ovat erityisen herkkiä myös emotionaalisesti: vaativat itseltään paljon, jäävät murehtimaan epäonnistumisiaan, tuntevat hennoilla harteillaan koko maailman tuskan, mutta ovat toisaalta hyvin kiintyneitä ihmisiin, joista pitävät. He myös osaavat arvostaa maailman kauneutta: kukkia, musiikkia, taidetta, tarinoita...

4. Erityisherkät lapset ilmaisevat usein epämukavuuden tunteensa.

Erityisherkät lapset kuormittuvat herkästi, siksi aikuisesta voi tuntua, että lapsi valittaa jatkuvasti aivan mitättömistä asioista. Jos vanhempi ei ole itse erityisherkkä, hänen voi olla vaikea ymmärtää, miksi lapsi tekee niin ison numeron siitä, että tukka ei ole hyvin, paita hiertää tai takki on väärän värinen. Erityisherkälle lapselle tällaiset pienet asiat voivat kuitenkin olla ihan oikeasti suuria. Äärimmillään kuormittuminen ilmenee lapsessa esimerkiksi mahakipuina, itkuisuutena tai raivokohtauksina.

5. Erityisherkkä lapsi on hidas syttymään.

Koska erityisherkkä lapsi alitajuisesti suojelee itseään liialta kuormitukselta, hän saattaa vaikuttaa ujolta ja pelokkaalta. Erityisherkkä mieluummin ensin katsoo kuin katuu.

Erityisherkkä arvostaa rutiineja: hän saattaa syödä aamupalaksi samaa jogurttia joka päivä, eikä todellakaan ilahdu siitä, että vanhempi ostaa vaihteen vuoksi jotakin toista makua.

Toisaalta erityisherkkä lapsi voi olla etenkin kodin ulkopuolella tunnollinen ja tottelevainen, koska haluaa välttää negatiivista huomiota.

Ymmärtävällä kasvatuksella erityisherkästä lapsesta voi kasvaa viisas, vahva ja empaattinen aikuinen.

Lähde: Elaine Aron: The Highly Sensitive Child (Crown Publishing Group, 2002)

Lue lisää:

Suomen Erityisherkät ry

Herkkyytesi voima, psykologi Heli Heiskasen blogi

Vierailija

Sille, että epäilee ilkeäsävyisen agressiivisesti tutkimusta, joka on helpottanut ihmisten käsitystä itsestään - on myös määritelmä. Kyseessä on: kyynikko. Kyynikolta puuttu kyky havannoida maailmaa muuten kuin itsensä näkökulmasta. Empatia saattaa myös olla kateissa... 

Vierailija

Erityisherkkyys on epätieteellistä soopaa, jonka avulla jotkut ihmiset voivat kokea ylemmyydentuntoa. Hehän aistivat ja huomaavat kaiken paljon tarkemmin kuin muut, nauttivat taiteista ja vivahteista toisin kuin kaikki muut apinantasoiset juntit. He eivät kestä ylikuormitusta esimerkiksi töissä tai ihmisjoukoissa. Me muuthan oikein nautimme ylitöistä, liian suuresta kuormituksesta ja kovista äänistä kuten palosireenistä korvamme juuressa! Edellä mainitut piirteet löytyvät suoraan Elaine Aronin kehittämästä erityisherkkyys"testistä". Aronin tutkimuksissa puhutaan jatkuvasti erityisherkkien erilaisesta hermoston toiminnasta, mutta yhdessäkään hänen tutkimuksistaan ei ole käytetty minkäänlaisia hermoston kuvantamis- tai mittausmenetelmiä. Sama kuin diagnosoisi sydämen poikkeavan rakenteen kysymällä asiaa potilaalta: "Uskotko sydämesi olevan toisenmuotoinen kuin muilla?"

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..