Meillä on nelivuotias tyttö, joka tulee hienosti toimeen...

Kysymys:

Meillä on nelivuotias tyttö, joka tulee hienosti toimeen muiden lasten kanssa. Seurassa hän on iloinen ja kohtelias. Kotona taas tilanne raastaa usein hermoja. Meillä on neljä lasta ja tämä tytär on toiseksi nuorin. Hän on välillä suorastaan hirveä. Päivät ovat jatkuvaa kirkumista ja tappelua. Tyttö haastaa riitaa eritoten isoveljensä kanssa, toisin kuin isosisko saa yleensä nauttia iloisen siskon seurasta.

Meidän vanhempien kanssa pikkuneiti ottaa yhteen toden teolla. Hän ei tottele sääntöjä, murentaa ruoat lattialle, saattaa jopa sylkeä, kirkuu vastaan, lyö ja heittelee tavaroita. Rasittavinta on, että hän kakkaa housuunsa monta kertaa päivässä. Ensin ajattelimme tytön kärsivän kovasta vatsasta. Näin varmasti aluksi olikin, sillä kakka tuli harvoin, kuitenkin pönttöön. Nykyään tyttö ei mene vessaan kakalle vaan tekee housuihinsa pienissä erissä.

Koko perheellä alkaa olla pinna kireällä. Tuntuu, että nelivuotias hallitsee koko perhettä. Laitamme tytön jäähylle usein, olemme puhuneet, lahjoneet ja kiristäneet. Kakkajutussa olimme ensin niin kuin asia ei olisi haitannut. Nykyään kun hän yrittää selkeästi pi”dätellä kakkaa ja lopulta sitä löytyy housuista, olemme yrittäneet monenlaista: suostutelleet vessaan, jutelleet asiasta monesti, olleet vihaisiakin ja nyt lähinnä turhautuneita.

Mitä ihmettä tässä tapahtuu? Mihin hävisi se säteilevä prinsessa? Temperamenttia hänestä on löytynyt aina, vauhti ja vaaratilanteet kiehtovat, mutta nyt hän on muuttunut ihan kiusankappaleeksi niin kuin isosisko asian ilmaisi. Olemme muuttaneet uuteen kotiin viime syksynä. Voiko tyttö reagoida muuttoon näin massiivisesti? Mitä on tehtävissä?

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vastaa:

Tyttäressänne on kaksi vastakkaista puolta. Toisaalta hän on seurallinen ja iloinen, toisaalta tappeleva ja vastahankainen pikkuneiti.

Mikä ikävintä, pöksyistä löytyy pökäleitäkin. Se ei oikein prinsessalle sovi. Maanittelut, kehotukset enempää kuin vihaisuuskaan eivät ole johtaneet kiusallisen oireen häviämiseen.

Lasten kasvattaminen olisi helppoa, jos saisi olla tekemisissä vain lapsen myönteisten tunteiden kanssa. Totiseksi toimeksi kasvattaminen muuttuu siksi, että vanhemmat joutuvat kohtaamaan lapsen raivon, kateuden ja mustasukkaisuuden – ja jos ihan pohjamutia käydään penkomaan, sieltä löytyy suoranaista murhanhimoa. Kuulostaa kamalalta liioittelulta, mutta lapsen mielenmaailma on mustavalkoinen ja arkaainen. Pulaan lapsi joutuu, kun voimakkaat, keskenään ristiriitaiset vihan ja rakkauden tunteet repivät häntä eri suuntiin, eikä hän löydä itse ulospääsyä. Sellaisessa tilanteessa tyttärenne tuntuu nyt olevan.

Uskallat käyttää tyttärestäsi sanaa ”hirveä”. Arvostan suuresti rohkeuttasi. Nykyisin on muotia turvautua väkinäisiin kiertoilmauksiin ja vääntää kaikki yleispositiiviseksi mössöksi. Tyttärenne haluaa olla hirveä ja näyttää luottavan siihen, että te kestätte Hänen Hirveyttään hylkäämättä häntä. Huomatkaa, että lapsi kaataa kamaluutensa nimenomaan teidän niskaan ja on muualla kuin ihmisen mieli. Konfliktit ratkaistaan tärkeiden, läheisten ja luotettavien ihmisten kanssa, ei suinkaan naapurin tädin tai lastentarhanopettajan kanssa.

Tyttöparka on selvästi pulassa aggressioidensa kanssa. Tuhriminen on aina yhteydessä ratkaisemattomiin aggressio-ongelmiin. Tyttärenne näyttää olevan erikoisen käärmeissään isoveljelle, mutta en ihmettelisi, vaikka taustalla olisikin pikkuveljeä kohtaan tunnettu kateus. On luvallisempaa olla vihainen isommalle sisarukselle kuin kuopukselle. Äidin ja isän välillä on jokin kummallinen ja ärsyttävä yhteys, isosisko osaa jo vaikka mitä, veljillä on inhottavat pippelit ja itsellä ei… Maailma on kerrassaan epäreilu!

Tuhriminen johtaa ajan oloon kiusatuksi joutumiseen ja suuriin itsetunto-ongelmiin, mistä syystä sen tutkimista ja hoidon aloittamista ei ole syytä lykätä. Tutkimukset aloitetaan tavallisesti lastenlääkärin konsultaatiolla. On harvinaista, että tuhrimiselle olisi jokin elimellinen syy, mutta se täytyy sulkea pois. Kovettuneet ulostemassat voivat laajentaa suolta, mistä syystä sen perusteellinen tyhjentäminen on toisinaan tarpeen.

Sen jälkeen on psykologin ja lastenpsykiatrin tutkimusten vuoro. Lopullisena tavoitteena on auttaa tyttöä tulemaan enemmän siksi suloiseksi lapseksi, jollainen hän oikeasti onkin. Hän ei koettelisi äitiään ja isäänsä, ellei olisi varma heidän rakkautensa riittävyydestä. Raivokasta, protestoivaa puolta ei pidä torjua, vaan se tulisi integroida persoonallisuuden hyväksytyksi osaksi.

Meidän Perhe 9/2010

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.