Seksuaalisuudesta pitää puhua lapsen kanssa, mutta miten ja missä iässä?

Seksuaalisuudesta pitää puhua lapsen kanssa, mutta miten ja missä iässä?

Tutustu Väestöliiton käyttämään seksuaalisuuden yhdeksään portaaseen ja siihen, millaista tukea vanhempi voi lapselle kullakin askelmalla antaa!

1. Kerro pienelle kosijalle, että hänkin on rakas (ikä: 2 - 6)

Ensimmäinen seksuaalisen kehityksen vaihe on vanhempaan rakastuminen. Oma äiti tai isä on monelle alle kouluikäiselle suurin rakkaus, ja lapsi voi ihastua voimakkaasti omaa sukupuolta olevaan vanhempaankin. On tärkeää, tervettä ja normaalia rakastua omaan vanhempaansa ja pitää tätä haaveidensa kohteena.

Kerro rakastavasi myös hirveästi lasta! Halaus päälle, eikä rakastunut enempää kaipaakaan. Lapsi on hyväksikäytölle alttiissa iässä, ja aikuisen vastuulla on, ettei lapsi koe minkäänlaista seksuaalista kontaktia aikuiseen.

Pidä rajat selvinä ja kerro lapselle, että perhe perustetaan jonkin aika omanikäisen kanssa. Tästä syntyy ensimmäinen rakkaussuru, josta selviäminen avaa uusia ovia.

2. Tue lapsen ihastusta (ikä: 6 - 12)

Toisella portaalla moni lapsi rakastuu idoliin. Rakkaus perustuu mielikuvitus- ja haavemaailmaan ja on siksi todella turvallista. Rakkaus voi olla pelkästään fanittamista tai se voi olla palavaa rakastumista. Ihastua voi joko samaa tai eri sukupuolta edustavaan idoliin.

Osoita ihastumisen tunteen olevan hyväksyttävää. Kerro, että idolikin pitäisi varmasti lapsesta.
Tässä vaiheessa lapsi oppii tärkeitä asioita tykkäämisestä. Hän tutkii omia tunteitaan, unelmiaan ja niistä nauttimista – ehkä rakastuu rakastumiseenkin. Onnistunut kaukorakkauden kokemus avaa ovia tuleville rakkauksille.

Voi olla, että et pidä idolia hyvänä roolimallina lapsellesi. Varo kuitenkin leimaamasta itse ihastuksen tunnetta kielteiseksi. Pidä myös yllä lapsen todellisuudentajua: millaista olisi elämä, jos julkkis kävisi meillä?

Yleensä idoli itse tuottaa pettymyksen lapselle, joko elämäntavoillaan tai sillä, ettei suhde hänen kanssaan toteudu. Idolirakkautta ei yleensä halua, eikä pidäkään tavata oikeasti henkilökohtaisella tasolla.

3. Lapsi on salaisesti ihastunut – kerro omat muistosi! (ikä: 8 - 13)

Nyt lapsen ihastuksen kohteena on joku ikätoveri läheltä, mutta tunne on niin outo ja uusi, että sitä pitää tutkia pitkään omassa rauhassa. Jos tunne paljastuu, se voi jopa lopahtaa.

Ihastus näin lähellä olevaan ihmiseen hämmentää lasta. Lapsi alkaa miettiä, ketkä voisivat olla kiinnostuneita vastaavasti hänestä itsestään. Välitä lapselle tieto, että ihastuminen on sinusta normaalia ja ihanaa. Voit muistella ääneen, millaisia salaisia ihastuksen kohteita itselläsi oli.

Älä puhu kielteisesti homoseksuaalisuudesta, jottei lapsi saa käsitystä, että rakastumisen tunne olisi väärin. Tulevasta seksuaalisesta suuntautumisesta ihastus ei vielä kerro.

4. Ole luotettava, kun lapsi kertoo ihastuksesta (ikä: 9 - 14)

Seksuaalisen kehityksen neljännellä portaalla luotetut ystävät - tai vanhemmat - ovat tärkeässä asemassa. Ikinä ennen lapsi ei ole jakanut näin isoa asiaa kenenkään kanssa: olen ihastunut Häneen. Idoliin ihastuminen saattoi olla ystävän kanssa yhteinen juttu, mutta nyt on kyseessä ihan oma valinta. Mitähän ystävä tai äiti tästä rakkauteni kohteesta ajattelee?

Tuntemisellekin tarvitaan tukea, ja toisten avulla lapsi testaa, kuka on hyvä ihastuksen kohde. Palaute antaa lapselle myös uskoa, että itsestä olisi kumppaniksi. Jos salaisuuden kuulija viestii, että ihastus varmaan pitää sinusta myös, itsetunto kasvaa. Jos hän pitää ihastuksen kohdetta huonona valintana, ihastus voi lopahtaa.
Ajattele, että saat jakaa näin iloisen asian. Rakastuminenhan on mahtavaa. Oma lahjasi lapselle on, että voit tukea hänen ajatustaan itsestään kumppanina.

Joskus lapsi esittää rohkeampaa kuin on ja kehittelee seurustelutarinan. Silloin tarkoitus on pohjimmiltaan testata, näkeekö kaveri tai vanhempi minussa mahdollisen seurustelukumppanin. Lapsi peilaa toisten reaktioista itseään, kun rohkeus ei vielä riittäisi oikeasti seurusteluun. Näitä juttuja saa epäillä. Silti ihastumisen ja rakastumisen tunne on hyväksyttävä.

5. Vahvista lasta, joka uskaltaa jo ilmaista tykkäämisensä (ikä: 10-15)

 Lapsi on kiivennyt niin pitkälle, että uskaltaa kertoa ihastuksestaan sen kohteelle. Lapsi etsii tapoja välittää viesti tunteistaan ja käy jo mielessään läpi erilaisia ihastumisen kohteensa reaktioita. Huima askel voi ajoittua samaan syssyyn rajujen fyysisten muutosten kanssa.

Riski tulla naurunalaiseksi on suuri. Tässä vaiheessa onkin hyvä keskustella lapsen kanssa siitä, että joidenkin toisten kateus tai ymmärtämättömyys ei mitätöi omia tunteita. Pettymyksen tunteistakin voi keskustella etukäteen. Kerro, että uusia ihastuksia tulee.

6. Muistuta rajoista, kun käsi hakee kättä (ikä: 12-13)

Lapsi on ilmaissut tykkäämisensä ja uskaltaa ehkä koskea. Sanoja tärkeämpää onkin joillekin kädestä pitäminen. Tällä portaalla lapsi kertoo seukkaamisesta ehkä kotonakin. Silloin voit jutella hänelle ystävyyden säännöistä ja kertoa lapselle omista rajoista. On lapsen oma asia, mihin häntä saa koskea ja miten. Kerro, että jokaisella meistä on omat seksuaalisuuden portaat, joita pitkin on lupa edetä omassa tahdissa.

Voi olla, että lapsi löytää tällä portaalla itsetyydytyksen.

Kannusta lasta pitämään kiinni ystävyyssuhteista. Lapsi voi kokea irrallisuuden tunteen hyvin synkkänä, kun ensimmäinen seurustelusuhde loppuu.

7. Suuteluharjoituksia, mutta missä? (ikä: 14 - 18)

Suun tuottamaan nautintoon vihkiytyminen toisen kanssa on iso askel omassa kehityksessä. Jos seurustelukumppani on löytynyt, moni harjoitteleekin suutelua tuntikausia kerrallaan.

Missä suutelu on sopivaa? Entä millainen suutelu? Jutelkaa toisten huomioimisesta. Kenenkään ei tarvitse joutua todistamaan kiihottavaa tai seksuaalista tapahtumaa.

Olette varmaan aiemmin jo jutelleet lapsen kanssa, ettei mitään sellaista pidä tehdä, mikä ei tunnu kivalta. Jos ei ole myönteisiä tunteita, suutelukin tuntuu varmaan ikävältä. Olisi tärkeää, että lapsella olisi voimaa osata silloin lopettaa kokeilu.

8. Mikä tuntuu molemmista hyvältä (ikä: 15 - 20)

Nyt nuori harjoittelee itsehillintää ja rohkeutta. Tutustutaan toisen kehoon hyväillen ja suudellen, ilman vaatteitakin. Jokainen kehittyy omaa tahtiaan, ja tässä vaiheessa seurustelukumppanien välinen kehitysero on tärkeää ottaa molempien huomioon.

On ihanne, että nuori ymmärtää vastuunsa alemmalla portaalla olevasta seurustelukumppanistaan. Siinä auttaa, kun tuntee seksuaalisuuden portaat. Toisen valmiudet voivat herätä viikoissa - tai vuosissa.

9. Vanhemmaksi valmis lapseni (ikä: 16 - 25)

Tässä vaiheessa nuorta ei pelota eikä epäilytä, vaan on selkeä varmuus siitä mitä haluaa ja mitä kumppani haluaa. Nuori kantaa vastuun siitä, että kyseessä on oma vanhemmuus ja omien vanhempien isovanhemmuus. Jos siis ei vielä koe olevansa valmis siihen, on osattava ehkäistä raskaus.

Rohkaistumisen portaan tehtävänä on uskaltautua itse tekemään omat valinnat, päätökset ja kantamaan vastuu omasta elämästään. Vanhempien suojaa ei enää tarvita, sillä omat siivet kantavat jo.

Lähteet ja lisätietoa:

Raisa Cacciatore ja Erja Korteniemi-Poikela: Portaita pitkin. Lapsen ja nuoren seksuaalinen kehittyminen, WSOY.
Raisa Cacciatore: Huomenna pannaan pussauskoppiin. Eväitä tyttönä ja poikana kasvamisen haasteisiin syntymästä murrosikään, WSOY.

Teksti: Merja Aakko, Meidän Perhe
Kuvat: iStockphoto

Lue myös: Murrosikä & seksuaalisuus ja Kondomit kylppäriin vai ei?

Mitä enemmän lapsen elämässä on välittäviä ihmisiä, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta, psykologi Soili Poijula sanoo.

1. Ohjaa hyviin ystävyyssuhteisiin

Yksikin hyvä ystävä voi vaikuttaa siihen, että kiusattu selviää paremmin, psykologi Soili Poijula sanoo.

Pieni lapsi ei kuitenkaan opi kaverin kanssa olemisen taitoja itsestään vaan tarvitsee siihen aikuisen ohjausta.

– Vanhempien tehtävä on alusta alkaen empaattisesti ottaa lapsen tunteet todesta ja auttaa niiden hallinnassa. Arkielämän tilanteessa vanhemman tehtävä on neuvoa, miten itseä ja muita kohdellaan hyvin ja näyttää tässä itse esimerkkiä.

"Vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä on myös hänen kiusaajansa."

Lasta kannattaa rohkaista kutsumaan kavereita kotiin tai seurata heidän tekemisiään pihalla tai puistossa. Näin vanhempi näkee, miten oma lapsi ryhmässä toimii ja huomaa, mitkä taidot hänellä on jo hallussa ja mitä olisi hyvä vielä harjoitella.

Samalla vanhempi näkee, miten lapsen kaverit käyttäytyvät. Kaveriporukkaan kuuluminen on hyvä juttu mutta myös suhteiden laatu ratkaisee – niiden pitäisi olla vastavuoroisia.

– Aikuiselle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä voikin joissain tapauksessa olla myös hänen kiusaajansa. Tällaisessa suhteessa olo ei opeta lapselle hyvää.

Vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

Koulussa ja päiväkodissa lapset leikkivät ryhmissä, mutta Poijulan mukaan vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

– Kaikkien kanssa leikkiminen on kaunis periaate. Aikuisetkin saavat valita ystävänsä, ja myös lapsen pitää saada viettää aikaa parhaan ystävänsä kanssa.

2. Tunnista ja puutu

Lapselta kannattaa kysyä päivittäin, millaista koulussa oli ja miten siellä meni. Kysymyksistä saa tietoa lapsen koulupäivän kulusta, hänen tunteistaan ja mielialastaan sekä kaverisuhteistaan. Kysymykset myös osoittavat, että vanhempi on kiinnostunut lapsen asioista.

Kivakoulu.fin mukaan ei kannata aina tyytyä lyhyeen normaalivastaukseen ”ihan hyvin” tai ”ok” vaan varata silloin tällöin enemmän aikaa, jotta voitte keskustella aiheesta rauhassa.

Tee kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain "kyllä" tai "ei".

Kuuntele sanojen lisäksi lapsen tunteita, äänenpainoa, ilmeitä, eleitä ja kehon asentoja. Kannattaa tehdä sellaisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata lyhyesti yhdellä sanalla kyllä tai ei.

Kokeile vaikka kysyä näitä: Mikä oli paras tai pahin tapahtuma koulussa tänään? Kenen kanssa olit koulussa tänään ja millaisia he ovat? Mitä teitte kavereiden kanssa tänään ja oliko se hauskaa? Mitä teit koulumatkalla?

3. Opeta jämäkkyyttä ja selviytyvyyttä

Lasta on myös hyvä valmentaa toimimaan kiusaamistilanteissa. Näennäisen välinpitämätön käyttäytyminen ja jämäkkyys voivat auttaa kiusaamisen lopettamisessa.

Ei välttämättä ole helppoa olla näyttämättä, että on hämmentynyt ja poissa tolaltaan. Kiusaamistilanteista selviytymistä voikin harjoitella kotona vanhempien kanssa.

Kivakoulu.fin mukaan esimerkiksi sanoja ”ei” tai ”lopeta” voi harjoitella kotona peilin edessä. Näiden sanojen avulla voi saada itseä loukkaavan kohtelun loppumaan.

"Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu."

Vanhempi voi myös auttaa lastaan vahvistamaan tärkeää selviytyvyyden eli resilienssien kykyä. Resilienssi on käännetty myös joustavuudeksi, sitkeydeksi, sietokyvyksi ja lannistumattomuudeksi.

Lapsen resilienssiä kehittää esimerkiksi vahvistamalla hänen itseluottamustaan ja kannustamalla häntä onnistumaan.

– Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu. Tehkää kodistanne turvallinen ja virhevapaa vyöhyke. Kohdatkaa pelot pienin askelin, lapsen tahdissa. Ohjaa lasta omalla esimerkilläsi, sillä lapsi jäljittelee luonnostaan vanhempiaan, Soili Poijula neuvoo.

Poijulan mukaan mitä enemmän läheisiä, välittäviä ihmisiä lapsen elämässä on, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta.

– Jos lasta laiminlyödään tai kohdellaan kaltoin kotona, uhriutuminen toistuu helposti muualla. Ne, joita pitäisi kohdella erityisen hyvin, joutuvatkin kielteisimmin kohdelluiksi.

Ajankohtainen

Soili Poijula: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja 2016.

Vierailija

Olen aina sanonut, että maailma olisi taas himpun verran parempi paikka, jos vanhemmat keskittyisivät "Kunpa lastani ei kiusattaisi" ajattelumallin sijaan kasvattamaan lapsensa ajattelumallilla "Kunpa lapsestani ei kasvaisi kiusaajaa".

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.