iStockphoto

Hyvä opiskelutekniikka on arvokas taito.

Yläkoululaiselta odotetaan itsenäistä opiskelua, tietovyöryjen hallintaa ja kypsempiä koevastauksia. Hyvä opiskelutekniikka on kullan arvoinen taito.

1. Vahvista motivaatiota ja rentoa oppimista

Ilo ja keskittynyt rentous vahvistavat oppimista. Lapselle voi opettaa taidon ladata energiaa ja kyvyn virittäytyä mielekkäisiin päämääriin sekä sen, miten ponnistuksesta palaudutaan.

Päämääriä syntyy keskustelemalla ja yhdessä suunnittelemalla. Ponnistuksesta palautumisen taito vahvistuu perheen arjessa. Koepänttäyksen päätteeksi lasta kannattaa kehottaa tekemään jotain rentouttavaa: pyöräilemään, pelaamaan jalkapalloa, löhöämään tai nukkumaan. Tiedot tallentuvat parhaiten muistiin rentoutuneessa olotilassa.

Murrosikäinen ei halua opetella asioita, joista hän ei pidä ja joille ei hänen mielestään ole mitään käyttöä. Hän välttelee asioita,joissa pelkää epäonnistuvansa. Joskus nuori tekee kaiken mahdollisen ja mahdottoman, ettei hänen tarvitsisi opiskella mitään.

Ihmissuhteetkin vaikuttavat merkittävästi oppimiseen. Motivaation tielle saattaa kasaantua stressin ja vastenmielisyyden vuori, jos lapsi ei pidä opettajasta, luokan ilmapiiri on huono, häntä kiusataan tai kotona on ongelmia.

Lapsi pystyy oppimaan, kun hänellä on niin kotona kuin koulussakin tunne, että hänestä pidetään ja hänen taitoihinsa uskotaan. Lapsi tekee parhaiten ne asiat, joista hän tietää saavansa myönteistä palautetta.

2. Suojele itseluottamusta

Itseensä luottava lapsi oppii paremmin. Itseluottamusta voi vahvistaa etsimällä ja korostamalla taitoja, joissa lapsi on hyvä. Myös onnistumisen kokemusten muisteleminen ruokkii itsetuntoa.

Painota lapselle, ettei kaikessa tarvitse olla hyvä. Jos lapsi epäonnistuu esimerkiksi kokeissa, miettikää yhdessä, mikä meni pieleen ja mitä olisi voinut tehdä toisin.

Opeta lasta myöntämään omat virheensä. Vika ei ole liian vaikeissa koekysymyksissä eikä opettajassa. Eivätkä virheet ole maailmanloppu.

Seuraavaan kokeeseen kannattaa opiskella paremmin. Muista antaa lapselle tunnustusta onnistumisista – ihan pienistäkin edistysaskeleista.

3. Opeta strategia ja treenaa muistia

Oppimisessa on keskeisintä, että lapsi muodostaa asioista kokonaisuuksia. Kun hän muistaa esimerkiksi kokeessa yhdenkin lauseen tietystä asiasta, kokonaisuus pulpahtaa helposti pintaan hänen muististaan.

Monet koulut kieltävät oppikirjojen alleviivaamisen, koska kirjat kierrätetään. Tämä on ymmärrettävää, mutta harmillista lapsen opiskelutekniikan kannalta. Tehokkaaseen opiskeluun kuuluu, että kirjoihin pitäisi saada tehdä omia alleviivauksia ja marginaalimerkintöjä.

Puuduttavaa pänttäämistä ja kireää opiskeluilmapiiriä kannattaa välttää. Opiskelun ei pitäisi olla passiivista vastaanottamista, vaan lapsen oman tiedon rakentamista: uuden tiedon liittämistä aikaisemmin opittuun.

Lasta voi opettaa tekemään läksyistä ja koealueista tiivistelmiä, joissa muodostetaan selkeä kokonaisuus opiskeltavan asian keskeisimmistä tiedoista. Informaatiotulvan hallitseminen ja olennaisen erottaminen epäolennaisesta ovat hyvän opiskelun ydintaitoja. Kannusta lasta miettimään itsenäisesti, mitä opiskeltavasta sisällöstä kannattaa painaa erityisen hyvin muistiin.

Lapsi itse tai vanhempi voi kirjoittaa opiskeltavasta asiasta esimerkiksi viisi kysymystä, joihin vastaamalla lapsi voi varmistaa muistavansa ja osaavansa olennaisimmat tiedot ja käsitteet. Käykää yhdessä läpi vaikeat kohdat, jotka ovat jääneet lapselle epäselviksi. Pyrkikää yhdessä siihen, ettei lapsi pelkästään tiedä, vaan myös ymmärtää asioita.

4. Kehitä keskittymiskykyä

Keskittymiskyky on tehokkaan oppimisen kantava pilari. Televisio syö keskittymiskykyä, siksi sen pitäisi olla kiinni opiskelun aikana.

Kannattaa myös miettiä, onko kavereiden läsnäolo läksyjen teon aikana hyvä vai huono juttu. Siitä voi olla hyötyä, jos kaverukset opiskelevat yhdessä. Vieressä odotteleva ystävä sen sijaan häiritsee keskittymiskykyä ja luo kiirehtimisen tarvetta.

Riittävä uni ja hyvä ravinto ovat keskittymiskyvyn elinehdot. Miellyttävä ja selkeä opiskeluympäristö parantaa keskittymistä. Opiskelupisteessä pitäisi olla rauhaa ja riittävästi raikasta ilmaa, joka antaa happea aivoille.

5. Harjoita hyvää koevastausta

Yläkoulussa ei enää saa täysiä pisteitä koetehtävistä, jos vastaa kömpelösti muutamalla irtonaisella lauseella tai asian vierestä. Neuvo lasta lukemaan koekysymys kiirehtimättä ja vastaamaan tarkalleen siihen, mitä kysytään. Ranskalaisilla viivoilla tehdyt listat eivät yleensä kelpaa yläkoulussa koevastaukseksi, vaikka asiat olisivatkin oikein.

Opeta lasta kiinnittämään huomiota siihen, pyydetäänkö koetehtävässä kuvailemaan, kertomaan, arvioimaan, analysoimaan, pohtimaan, vertaamaan vai tulkitsemaan.

Kuvailu ja kertominen ovat tietyn kokonaisuuden esittämistä yhtenäisenä tarinana. Arvioinnissa, analyysissa ja pohdinnassa lapsi voi esittää myös omia mielipiteitään ja sitä jopa odotetaan. Vertailussa pyydetään kertomaan kahden eri asian keskeiset erot. Tulkinnassa lapsi kertoo omin sanoin, miten hän ymmärtää asian.

6. Kannusta pohtimaan ja hahmottamaan maailmaa

Innosta lasta pohtimaan, miten opiskelun kohteena olevaa tietoa voi soveltaa käytännössä. Kannusta miettimään oppitunneilla käsiteltyjä asioita myös jälkeenpäin.

Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä tärkeämpää on hallita pohdinta- ja ongelmanratkaisutaitoja. Peruskoulun jälkeisissä pääsykokeissa tulevat yleensä valituksi ne nuoret, jotka osaavat pohtia ja hahmottaa maailmaa kokonaisvaltaisesti.

Pohdinta ja ongelmanratkaisu eivät ole tärkeitä taitoja vain pääsykokeissa, vaan koko elämässä. Ne kehittävät sosiaalista älykkyyttä ja elämänhallintaa.

Asiantuntijana psykologi Reijo A. Kauppila. Lähteenä Kauppilan teos Opi ja opeta tehokkaasti, PS-Kustannus 2004.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä enemmän lapsen elämässä on välittäviä ihmisiä, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta, psykologi Soili Poijula sanoo.

1. Ohjaa hyviin ystävyyssuhteisiin

Yksikin hyvä ystävä voi vaikuttaa siihen, että kiusattu selviää paremmin, psykologi Soili Poijula sanoo.

Pieni lapsi ei kuitenkaan opi kaverin kanssa olemisen taitoja itsestään vaan tarvitsee siihen aikuisen ohjausta.

– Vanhempien tehtävä on alusta alkaen empaattisesti ottaa lapsen tunteet todesta ja auttaa niiden hallinnassa. Arkielämän tilanteessa vanhemman tehtävä on neuvoa, miten itseä ja muita kohdellaan hyvin ja näyttää tässä itse esimerkkiä.

"Vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä on myös hänen kiusaajansa."

Lasta kannattaa rohkaista kutsumaan kavereita kotiin tai seurata heidän tekemisiään pihalla tai puistossa. Näin vanhempi näkee, miten oma lapsi ryhmässä toimii ja huomaa, mitkä taidot hänellä on jo hallussa ja mitä olisi hyvä vielä harjoitella.

Samalla vanhempi näkee, miten lapsen kaverit käyttäytyvät. Kaveriporukkaan kuuluminen on hyvä juttu mutta myös suhteiden laatu ratkaisee – niiden pitäisi olla vastavuoroisia.

– Aikuiselle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä voikin joissain tapauksessa olla myös hänen kiusaajansa. Tällaisessa suhteessa olo ei opeta lapselle hyvää.

Vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

Koulussa ja päiväkodissa lapset leikkivät ryhmissä, mutta Poijulan mukaan vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

– Kaikkien kanssa leikkiminen on kaunis periaate. Aikuisetkin saavat valita ystävänsä, ja myös lapsen pitää saada viettää aikaa parhaan ystävänsä kanssa.

2. Tunnista ja puutu

Lapselta kannattaa kysyä päivittäin, millaista koulussa oli ja miten siellä meni. Kysymyksistä saa tietoa lapsen koulupäivän kulusta, hänen tunteistaan ja mielialastaan sekä kaverisuhteistaan. Kysymykset myös osoittavat, että vanhempi on kiinnostunut lapsen asioista.

Kivakoulu.fin mukaan ei kannata aina tyytyä lyhyeen normaalivastaukseen ”ihan hyvin” tai ”ok” vaan varata silloin tällöin enemmän aikaa, jotta voitte keskustella aiheesta rauhassa.

Tee kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain "kyllä" tai "ei".

Kuuntele sanojen lisäksi lapsen tunteita, äänenpainoa, ilmeitä, eleitä ja kehon asentoja. Kannattaa tehdä sellaisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata lyhyesti yhdellä sanalla kyllä tai ei.

Kokeile vaikka kysyä näitä: Mikä oli paras tai pahin tapahtuma koulussa tänään? Kenen kanssa olit koulussa tänään ja millaisia he ovat? Mitä teitte kavereiden kanssa tänään ja oliko se hauskaa? Mitä teit koulumatkalla?

3. Opeta jämäkkyyttä ja selviytyvyyttä

Lasta on myös hyvä valmentaa toimimaan kiusaamistilanteissa. Näennäisen välinpitämätön käyttäytyminen ja jämäkkyys voivat auttaa kiusaamisen lopettamisessa.

Ei välttämättä ole helppoa olla näyttämättä, että on hämmentynyt ja poissa tolaltaan. Kiusaamistilanteista selviytymistä voikin harjoitella kotona vanhempien kanssa.

Kivakoulu.fin mukaan esimerkiksi sanoja ”ei” tai ”lopeta” voi harjoitella kotona peilin edessä. Näiden sanojen avulla voi saada itseä loukkaavan kohtelun loppumaan.

"Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu."

Vanhempi voi myös auttaa lastaan vahvistamaan tärkeää selviytyvyyden eli resilienssien kykyä. Resilienssi on käännetty myös joustavuudeksi, sitkeydeksi, sietokyvyksi ja lannistumattomuudeksi.

Lapsen resilienssiä kehittää esimerkiksi vahvistamalla hänen itseluottamustaan ja kannustamalla häntä onnistumaan.

– Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu. Tehkää kodistanne turvallinen ja virhevapaa vyöhyke. Kohdatkaa pelot pienin askelin, lapsen tahdissa. Ohjaa lasta omalla esimerkilläsi, sillä lapsi jäljittelee luonnostaan vanhempiaan, Soili Poijula neuvoo.

Poijulan mukaan mitä enemmän läheisiä, välittäviä ihmisiä lapsen elämässä on, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta.

– Jos lasta laiminlyödään tai kohdellaan kaltoin kotona, uhriutuminen toistuu helposti muualla. Ne, joita pitäisi kohdella erityisen hyvin, joutuvatkin kielteisimmin kohdelluiksi.

Ajankohtainen

Soili Poijula: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja 2016.

Vierailija

Olen aina sanonut, että maailma olisi taas himpun verran parempi paikka, jos vanhemmat keskittyisivät "Kunpa lastani ei kiusattaisi" ajattelumallin sijaan kasvattamaan lapsensa ajattelumallilla "Kunpa lapsestani ei kasvaisi kiusaajaa".

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.