Jatkuvaa kädenväätöä kotitehtävistä? Napakat rutiinit tuovat ryhtiä läksyjen tekoon.

Napakat läksyrutiinit vahvistavat lapsen itsekuria ja opiskelutaitoja. Välillä rutiinit karkailevat käsistä ja lapset kokeilevat, kuinka paljon läksyjen teossa voi lusmuilla.

1. Hyvät läksyrutiinit luodaan ekasta luokasta alkaen. Silloin päätetään, missä ja milloin läksyt tehdään: iltapäiväkerhossa vai kotona, keittiön pöydän ääressä vai omassa huoneessa, heti koulun jälkeen vai myöhemmin iltapäivällä.
Lapsen on helpompi muistaa läksyt, kun ne tehdään joka päivä samaan aikaan ja samassa paikassa, mieluiten oman työpöydän ääressä. Keittiön pöytä on hyvä paikka, jos lapsi tarvitsee usein apua läksyihinsä. Läksyt tehdään joko sinä päivänä, kun ne annetaan, tai niiden tarkastamista edeltävänä päivänä, mutta aina saman periaatteen mukaisesti.

2. Läksyt tehdään ennen iltakuutta. Lapselle kannattaa painottaa läksyjen teon tärkeyttä. On hyvä sopia, että kavereille tai pelaamaan pääsee vasta, kun kotitehtävät on tehty. Läksyt ovat lapsen velvollisuus, joka hoidetaan kuntoon aina ennen harrastuksia ja kavereiden luo lähtemistä.

3. Läksyt hoidetaan kerralla kuntoon. Kun läksyjä on kohtuullisesti, kesken läksyjen teon ei sännätä pihalle eikä pelaamaan, vaan työ tehdään kerralla alusta loppuun. Jos läksyjä on paljon, tehtävien välillä voi pitää pieniä taukoja, joiden aikana lapsi voi käydä vaikka syömässä tai ulkona virkistymässä. Tauot ovat tärkeitä erityisesti vilkkaille lapsille. On kuitenkin hyvä pitää kiinni siitä, että taukojen pituus on sovittu yhdessä eikä niiden aikana katsota televisiota, pelata tietokoneella tai livistetä kavereiden luo.

4. Yhdessä vai itsenäisesti? Alaluokilla vanhemmilla on iso rooli kotitehtävien teossa. Pieni koululainen ei välttämättä itse muista koko asiaa, ei jaksa keskittyä tehtäviin eikä aina keksi, mitä missäkin tehtävässä pitää tehdä. Moni alaluokkalainen kaipaa tukea erityisesti keskittymiseen. Jos lapsi tekee läksynsä itsenäisesti, vanhemman on hyvä katsoa yhdessä lapsen kanssa, mitä on tehty. Se osoittaa lapselle, että isä ja äiti ovat kiinnostuneita hänestä ja hänen koulunkäynnistään. Samasta syystä iltapäiväkerhossa tehdyt kotitehtävät voi käydä yhdessä läpi vielä kotona.Ekan luokan jälkeen lapset yleensä osaavat jo huolehtia läksyistään itse.
Varsinkin unohteluun taipuvaiselta koululaiselta kannattaa silti varmistaa, onko kaikki läksyt tehty, ennen kuin lähdetään kavereille.

5. Vaikeitakin tehtäviä yritetään, vaikkei kaikkea osaisikaan tai jaksaisi tehdä. Näin lapsi oppii ponnistelemaan eikä yritä välttää vaikeita tilanteita. Peliaika tietokoneella tai jokin muu arkinen ilonaihe on tehokas kannustin
silloin, kun läksyjä on paljon tai ne tuntuvat vaikeilta. Kovin suurellisia palkintoja ei kannata luvata, sillä läksyjen teko on kuitenkin koululaisen itsestään selvä velvollisuus.

6. Vieraita kieliä luetaan yhdessä. Kun lukujärjestykseen ilmestyy ensimmäinen vieras kieli, vanhempien tukea ja läsnäoloa tarvitaan. Vieraan kielen läksyissä lapsen on opittava käyttämään sanastoja, lukemaan läksyä ääneen ja opettelemaan ulkoa uusia sanoja. Vaikka vanhempi ei itse osaisi kyseistä kieltä, hänen kannattaa olla aktiivinen ja ohjata lasta lukemaan kappaletta ääneen, kuulustella sanoja ja neuvoa sanaston käytössä.

7. Kun koulusta ilmoitetaan, että läksyt ovat tekemättä, vanhempien on syytä alkaa taas tarkistaa, että kaikki tehtävät on tosiaan tehty. Läksyrutiinit alkavat karkailla käsistä useimmiten viidennellä ja kuudennella luokalla.
Jos läksyjen teko alkaa yhtäkkiä takkuilla, kannattaa pohtia lapsen ja opettajan kanssa, mistä on kyse. Kenties koulussa on jotakin ahdistavaa, jossain aineessa on vaikeuksia tai lapsella on muita jaksamis- tai motivaatio-ongelmia.
Isompia koululaisia voi välillä joutua motivoimaan läksyjen tekoon. Pitää kerrata, miksi uusien asioiden ja taitojen harjoitteleminen on tärkeää ja mitä varten koulua käydään. Päivittäin tätä keskustelua ei pitäisi käydä. Läksyjen teko on koululaisen jokapäiväinen velvollisuus ja sillä siisti. Jos läksyjen teko ei ota onnistuakseen itsenäisesti, opettajan valvoma läksyparkki voi olla hyvä lisätuki.

8. Kun kotitehtävät hoituvat ilman suurempaa meteliä, vanhempien ei kannata puuttua asiaan, vaan antaa lapsen kantaa itse vastuu asiasta. Koululainen voi jopa kokea turhan valvomisen epäluottamuslauseena. Kiinnostuneisuus lapsen koulunkäyntiä kohtaan pitää toki silti säilyttää.

9. Kaikki lapset eivät nauti koulun teoreettispainotteisesta opetuksesta. Silloin vanhemmilta vaaditaan enemmän rajojen ja vähimmäisvaatimusten asettamista.

10. Muista oppimisen ilo. Tunteilla ja temperamentilla on suuri vaikutus lapsen oppimiseen, itse asiassa paljon suurempi kuin älykkyydellä. Innostus ja ilo ovat mieleen painuvan oppimisen perusta. Pelko, häpeä, jännitys ja vastenmielisyys puolestaan lamaannuttavat oppimista. Onnistumisiin ja epäonnistumisiin liittyvät tunnekokemukset tallentuvat tiukasti lapsen muistiin. Ikävistä oppimiskokemuksista voi muodostua lapsen kehittymisen hidaste, jos aikuiset eivät kannattele ja kannusta häntä vaikeiden paikkojen yli.

Asiantuntijana koulupsykologi Tuuli Kaarenoja.

 

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.