Kysyimme asiantuntijoilta, onko tutista hyötyä vai haittaa.

Kysyimme asiantuntijoilta, pitävätkö tuttia koskevat väittämät paikkansa.

Tutti on välttämätön, jos lapsella on kova imemisen tarve.

Vauvalla on ensimmäisinä kuukausina toki kova imemistarve, mutta jos lapsi saa riittävästi rintamaitoa ja on kylläinen, hän ei välttämättä kaipaa tuttia. Jos vauva tuntuu olevan lakkaamatta rinnalla, todennäköisempää kuin se, että vauva haluaa vain imeä, on se, että lapsella on nälkä. Silloin hänelle kannattaa tarjota lisäruokaa.
Se, antaako lapselle tuttia vai ei, on jokaisen vanhemman henkilökohtainen päätös. Jokaisella on asiasta oma mielipide, ja saa ollakin. Vanhempien kannattaa tehdä tässä asiassa niin kuin he parhaaksi näkevät.
Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutin käyttö häiritsee imetystä.

Näin saattaa olla, jos tutin käyttö aloitetaan ennen kuin lapsi on oppinut kunnolla imemään rintaa. Yleensä imuote vakiintuu ensimmäisten viikkojen aikana. Tutin imeminen saattaa vaikeuttaa rinnan imemisen opettelua, koska tuttia imetään eri tavalla kuin rintaa. Tutin imemisessä on lisäksi se huono puoli, että se vähentää rinnan stimulaatiota, mikä voi varsinkin ennen maidon nousua häiritä herkkää kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa.
Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Lapsi nukahtaa ja nukkuu rauhallisemmin tutti suussa.

Mitään tällaista ei ole tutkimuksissa osoitettu. Pieni imeväinen nukahtaa ilman tuttiakin, jos hän on kylläinen. Tutti saattaa päinvastoin häiritä unta, jos se putoaa kesken unien ja sitä aletaan hamuilla ja etsiskellä.
Suuri osa vauvoista tekee imemisliikkeitä unissaan, oli tutti suussa tai ei. Se, miksi toiset vauvat tuntuvat tarvitsevan tuttia, johtuu todennäköisesti ainakin osittain tuttiin tottumisesta.
Erikoislääkäri Turkka Kirjavainen, HUS:n Lasten ja nuorten sairaala

Tutin imeminen nukkuessa ehkäisee kätkytkuolemia.

Kyllä. Tutin kätkytkuolemia ehkäisevästä vaikutuksesta on runsaasti näyttöä. Tutin käyttö on otettu jopa osaksi kätkytkuoleman vastustamiskampanjoita muun muassa USA:ssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että eniten kätkytkuolemiin vaikuttaa nukkuma-asento eli vauvat pitäisi aina nukuttaa selällään.
Syytä tutin käytön kätkytkuolemia ehkäisevään vaikutukseen ei tiedetä ? emmehän tiedä kätkytkuolemien syytä muutenkaan. Luultavasti tutin vaikutus on puhtaasti mekaaninen eli tutti estää ilmateiden tukkeutumisen.
Erikoislääkäri Turkka Kirjavainen, HUS:n Lasten ja nuorten sairaala

Tutin muoto ja materiaali ovat makuasioita.

Hammaslääkärit suosittelevat anatomisesti muotoiltua tuttia, se aiheuttaa vähiten vahinkoa hampaiden kehitykselle. Kannattaa seurata pakkausten ikäsuosituksia ja kokeilla, millainen tutti omalle lapselle parhaiten sopii.
Materiaaleista silikoni on luonnonkumia kovempi ja kestävämpi. Silikonitutti on myös helpompi huoltaa eikä sen tiedetä aiheuttaneen allergioita. Luonnonkumin etu silikoniin nähden on, että se on pehmeämpää. Huono puoli on se, että luonnonkumi saattaa aiheuttaa allergisen reaktion, mutta tuskin ihan vastasyntyneelle. Jos perheessä on luonnonkumiallergiaa, silikonitutti on silti parempi vaihtoehto.
Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutti kerää pöpöjä.

Kyllä. Tutit putoilevat milloin mihinkin, niitä kosketellaan likaisin sormin, päiväkodissa ne saattavat vaihtua. Jotkut vanhemmat laittavat tutin jopa omaan suuhunsa puhdistaakseen sen.
Tutti pitäisi huuhdella jokaisen käyttökerran jälkeen, ja jos se putoaa lattialle. Kerran päivässä tutti on hyvä pestä kunnolla kuumalla vedellä tai keittämällä. Kannattaa myös varmistaa päivittäin, että tutti on hyvin kiinni reunuksessaan. Tutti pitää vaihtaa uuteen, jos siinä on reikiä tai rikkoutumia. Rikkinäiseen tuttiin voi kertyä bakteereita ja vauva saattaa purra tutista palasia irti.
Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutin innokas imeminen lisää korvatulehdusvaaraa.

Kyllä, tutti lisää korvatulehdusalttiutta - ei paljon, mutta se on yksi lisäriskitekijä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta ilmeisesti syy ei piile tutin keräämissä pöpöissä. Voi olla, että tuttia imevän lapsen nielun paineolosuhteet muuttuvat ja riski kasvaa sen vuoksi.
Dosentti, lasten infektiolääkäri Marjo Renko, Oulun yliopistollinen sairaala

Tutti hidastaa puheen kehitystä.

Näin voi olla, jos tutti on lapsella aina suussa siinä vaiheessa, kun hän alkaa harjoitella puhumista. Jos tuttia haluaa käyttää, sitä pitäisi käyttää vain päivä- tai yöunille mentäessä, ei pitkin päivää. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Vauvaikäisen vieroitus tutista on helpompaa kuin isomman lapsen.

Kyllä. Vauvaikäisen vieroitus tutista on helpointa, sillä tutin imemisestä ei ole vielä tullut tapaa. Vastaavasti vuoden ikäisen lapsen on helpompaa luopua tutista kuin kaksivuotiaan, jolle tutin imemisestä on tullut pinttynyt tapa ja jolla uhmakin saattaa vaikeuttaa vieroittamista.
Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutti aiheuttaa purentavirheitä.

Tutin imeminen on riskitekijä. Mitä pidempi tutin päivittäinen käyttöaika on ja mitä vanhemmaksi lapsi tuttia käyttää, sitä suurempi on todennäköisyys, että lapselle kehittyy purentavirhe.

Tutin imeminen voi aiheuttaa avopurennan tai sivualueen ristipurennan. Avopurenta johtuu yleensä siitä, että hampaiden puhjetessa niiden välissä on ollut jotain, joka on estänyt ylä- ja alahampaita puhkeamasta yhteen. Aikaisemmin, kun tutit olivat muodoltaan suuria ja paksuja, suuret avopurennat olivat yleisiä. Nykyään useimmat tutit ovat rakenteeltaan aika ohuita, varsinkin siitä osasta, joka jää hampaiden väliin, eikä suuria avopurentoja juuri enää esiinny.

Sivualueen ristipurenta johtuu yleensä siitä, että yläleuka on normaalia kapeampi. Yläleuan kapeus puolestaan johtuu siitä, että sen leveyskasvu on häiriintynyt. Näin voi tapahtua, jos tutti tai sormi painaa kieltä alas.
Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Ahkera tutin imijä voi joutua oikomishoitoon.

Tutin aiheuttama avopurenta on harvoin hoitoa vaativa ongelma, jos imeminen loppuu riittävän ajoissa. Kun tutin käyttö lopetetaan, maitohampaat yleensä jatkavat puhkeamista ja ongelma korjaantuu. Avopurenta korjaantuu yleensä viimeistään pysyvien hampaiden puhjetessa, kunhan hampaiden välissä ei pidetä mitään.
Ristipurenta puolestaan vaatii oikomishoitoa. Maitohampaisiin alun perin kehittynyt ristipurenta siirtyy yleensä pysyviin hampaisiin. Jos ristipurentaa ei hoideta ajoissa, kasvaa riski, että lapsen hammaskaariin, leukaluihin, leukaniveleen ja/tai kasvoihin syntyy epäsymmetristä kasvua. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

On parempi imeä tuttia kuin sormea.

Kyllä. Tutin käyttö aiheuttaa vähemmän purentavirheitä kuin sormen imeminen. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tutin käytöstä lasten on helpompi luopua. Tutti aiheuttaa yleensä vähäisemmän avopurennan ja sen vaikutukset purentaan ovat pääsääntöisesti symmetrisiä, mikä tekee mahdollisen oikomishoidon helpommaksi. Jos sormen imeminen jatkuu yli kahden ikävuoden, kohoaa distaalipurennan riski kuusinkertaiseksi. Distaalipurennassa alaleuka jää yläleukaan verrattuna liian pieneksi tai taakse.
Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Tutin käyttö lisää hampaiden reikiintymistä.

Tutin imeminen ei sinänsä lisää hampaiden reikiintymistä. Reikiintyminen voi alkaa vasta, kun lapsi on saanut hampaiden kariesta aiheuttavan streptokokki mutans -bakteerin. Tartunta saadaan yleensä aikuiselta, jolla on kyseinen bakteeri suussaan. Se voi tarttua myös tutin välityksellä, jos lapset vaihtavat tuttia tai jos äiti esimerkiksi puhdistaa maahan pudonneen tutin suussaan. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Tutin imeminen pitää lopettaa viimeistään kahden vuoden iässä.

Tämänhetkisen suosituksen mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana tuttia voi käyttää vapaasti. Sen jälkeen tutin käyttöä vähennetään pikkuhiljaa. Tutti annetaan lapsen suuhun vain nukkumaan mennessä helpottamaan nukahtamista tai lohduksi isoon itkuun. Sitä ei enää käytetä jatkuvasti leikkiessä, rattaissa, autossa tai nukkuessa.

Kymmenen kuukauden iästä lähtien tutti olisi parasta jättää kokonaan pois. Kätkytkuolemia ei silloin enää juuri esiinny ja korvatulehdusriski alkaa olla pahimmillaan. Samoin vaikutukset hampaistoon ovat sitä pahemmat, mitä pidempään tuttia käytetään.

Purennan kehittymisen kannalta näyttää siltä, että tutin käyttö pitäisi lopettaa viimeistään noin 2,5 vuoden iässä. Riski, että lapselle kehittyy sivualueen ristipurenta, kohoaa yli viisinkertaiseksi, jos tutin käyttö jatkuu tämän iän jälkeen.
Dosentti, lasten infektiolääkäri Marjo Renko, Oulun yliopistollinen sairaala, hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Pirkko Tuominen, Vauva 3/2007

Syksyn hattumuoti on upean monipuolinen! Mikä näistä on sinun suosikkisi?

1. Ajaton valinta

Trendit tulevat ja menevät, mutta lippalakki on aina varma ja ajaton valinta. Lippistyylissä tärkeintä on muistaa lipan asento. Rennon poikamaisen charmin tuot parhaiten esiin, kun käännät lakkia perusasennosta noin 45 astetta länteen tai itään.

2. Ole coolisti homeboy

New York Yankees -lippis päässä olet supercool ja staili. Älä unohda asusteita: harkittua säröä hip-hop-tyyliin saat, kun yhdistät asuun pupututin. Viimeistele look asettelemalla kädet katu-uskottavaan asentoon.

3. Urbaaneille hipstereille

Syksyn viileneviin ilmoihin ja kiireettömiin sunnuntaikävelyihin sopii upeasti tweed-lätsä. Myös lätsä kannattaa asetella samaan tyyliin kuin lippis (ks. kohta 1). Väripaletti on hyvä pitää hillittynä. Syksyn ruskavärit korostavat kauniisti harmaan eri sävyjä, ja olet niin hip, ettei mitään rajaa.

4. Etnisyys on in!

Tämän syksyn muoti ottaa vaikutteita saamelaisuudesta. Jos rakastat värejä, pane päähäsi neljän tuulen lakki. Varoituksen sana: jokeltelu saattaa salakavalasti muuttua joikaamiseksi.

5. Pappastaililla lisää itseluottamusta

Jos koet, että sinua ei oteta vielä oikein vakavasti, tämä hattu voi olla ratkaisu ongelmaasi. "Vaarin vanha filttihattu" päässä suorastaan uhkut vanhemman herrasmiehen auktoriteettia.

6. Käytännöllisyys kaunistaa

Mikäli arvostat pehmeyttä, mukavuutta ja sitä ettei pääsi kolahtele, valintasi on konttauskypärä. Täydellinen hattu erityisesti sinulle, jonka suojaheijasteet eivät ole vielä kehittyneet. Kyllä pehmustetulla päällä kelpaa hymyillä. Kohta kaatuu taas, mutta ei satu!

7. Oman elämäsi taiteilija

Oletko rohkea? Sanotko piutpaut yleiselle mielipiteelle? Osaatko nauraa itsellesi? Jos vastaus kaikkeen on kyllä, tämä look sopii sinulle kuin vaippa päähän. Riskinä on, että vastaantulijat saattavat hihitellä – mutta kun kannat päähineen ylpeästi, on jopa todennäköistä, että keräät liudan matkijoita. Olisikohan tässä uusi villitys?!

Kiitos, ihanat lukijamme! Saimme kuvat Vauvan Instagramissa, lähetä omasi @vauvalehti #viikonvauva.

Ennen lapsuus oli paljon vapaampi – ja vaarallisempi.

Ennen nämä olivat lasten arkipäivää, enää onneksi eivät. Tunnistatko muutoksen omasta lapsuudestasi?

1. Ennen pyöräiltiin paljain päin.

Nykyvanhemmat viilettivät lapsina pyörällä pitkin pihateitä tukka tuulessa viuhuen. Päätä suojasi korkeintaan Säästöpankin lippis. Kukaan ei ollut kuullutkaan kypäristä – ne eivät olleet pakollisia edes mopoilijoille ennen 1980-luvun alkua.

Nyt tieliikennelain kirjauksen mukaan pyörällä ajettaessa on yleensä käytettävä kypärää. Ani harva vanhempi päästää lapsensa pyörän selkään ilman kypärää. Kypärä suojaa tehokkaasti pää- ja aivovammoilta.

2. Automatkalla maattiin vaikka takaikkunalla.

Lapsuuden kesälomamatkoilla saatettiin seistä Saab 96:n etupenkkien välissä tai ahtautua takaikkunalle näyttämään kieltä ohiajaville. Ei enää.

Nykyisin lapset matkustavat turvallisemmin. Suositus on, että lapset istuvat selkä menosuuntaan turvakaukalossa tai -istuimessa ainakin kolmivuotiaaksi asti. Korokeistuimen lapsi tarvitsee siihen asti, kun hän on vähintään 135 senttiä pitkä eli noin kymmenenvuotias.

Tämän jälkeen lasta suojaa autossa turvavyö. Turvavöiden käyttöpakko henkilöautojen etuistuimilla matkustaville tuli Suomessa voimaan 1975. Se laajeni koskemaan takapenkkiläisiä eli usein juuri lapsia vasta kaksitoista vuotta myöhemmin.

3. Tupakka paloi kotona ja autossa.

Moni nykylapsi vilkuilee vihaisesti sauhuttelijoita bussipysäkeillä ja ostoskeskusten ovilla. Heidän vanhempansa leikkivät tupakansavussa jopa kotonaan ja matkustivat mummolaan autossa, jonka tuhkakupit piti tyhjentää parikin kertaa päivässä.

Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa 1977 ja tänä vuonna henkilöautoissa, jossa on alle 15-vuotias matkustaja.

4. Vauvalle annettiin mehua ja sokeria.

Nykyisin suositellaan, että vauvaa täysimetetään 6 kuukauden ikään asti. Imetyksen ohella voi aloittaa kiinteiden ruokien antamisen pieninä maisteluannoksina. Äidinmaidon sijaan vauva voi saada juuri vauvoille kehitettyä korvikemaitoa.

Ensimmäisiä vauvalle suositeltavia lisäruokia ovat peruna ja muut kasvikset sekä hedelmät.

1960-luvulla vauvoille annettiin 4–6-viikkoisina tuoremehuja. Jos lapsi ei saanut tarpeeksi rintamaitoa, hänelle annettiin kolmen kuukauden iästä puolimaitoseosta: puolet maitoa, puolet vettä ja mukaan ripaus sokeria seosta makeuttamaan. Mikäli vauvalla oli vatsavaivoja, tavallinen sokeri korvattiin laktoosilla tai mallasuutteella.

5. Aurinko sai polttaa vaan.

Kultaisilla 60- ja 70-luvuilla lapsille järjestettiin kilpailuja, joissa kesällä parhaiten ruskettunut palkittiin.

Nykyään tiedetään, että lapsen ihon suojamekanismit ovat vielä kehittymättömät. Lapsen iho on ohuempi kuin aikuisilla, ja siksi se reagoi haitalliseen UV-säteilyyn erityisen herkästi.

Pienimmät lapset suositellaan pitämään kokonaan pois auringosta, isommat lapset kannattaa suojata vaatteilla ja suojavoiteilla.

6. Auton ovet lukkoon, ja odotapa tässä.

Ei, ei ei ollut tavatonta: Lapsi jätettiin autoon, kun vanhemmat vaikkapa kävivät kaupassa tai pankissa. Isommalle lapselle vain sanottiin, että älä avaa ovea.

Enää sitä ei pidetä sopivana. Autossa voi tulla liian kuuma, lapsi voi hätääntyä ja tuntea tulleensa hylätyksi. Vanhemmalle voi myös itselleen sattua tapaturma, eikä kukaan tiedä missä lapsi on.

Vanhemmat väittelevät tästä usein netin keskustelupalstoilla, mutta harva jättää lasta yksin autoon.

Oletko eri mieltä?

Oliko ennen muka paremmin, ja lapsia paapotaan nyt turhaan? Väitätkö, että nykyvanhemmat ovat ylisuojelevia? Tutustu tähän raporttiin. Se kertoo muun muassa, että lasten tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet. Vuonna 1969 tapaturmaisesti menehtyi 405 lasta ja nuorta. Vuonna 2011 luku oli 37.

Lähteet: Woman'sDay, Wikipedia, Liikenneturva, THL, Syöpäjärjestöt, Onnettomuustutkintakeskus

Tuntuuko rintapumpun käyttö hankalalta? Nämä neuvot voivat auttaa.

1. Oksitosiinit liikkeelle

Jotkut äidit saavat pumpattua maitoa isoja määriä vaivatta. Monille taas muutaman tipankin tiristäminen on työn ja tuskan takana. Tämä ei tarkoita, että vauva saa rinnasta liian vähän maitoa. Terve vauva on pumppua tehokkaampi rintojen tyhjentäjä.

Jotta maito heruisi, kehon pitää tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Söpö, hyväntuoksuinen vauva saa oksitosiinihanat auki – toisin kuin kova, muovinen pumppu. Usein pumppaus sujuu vasta totuttelun jälkeen.

2. Käsipelillä tai sähköllä

Maitoa voi olla tarve pumpata monista syistä. Useimmilla tarve on satunnaista ja johtuu esimerkiksi äidin omista menoista. Joskus pumppaaminen on säännöllisempää vauvan sairaalahoidon tai keskosuuden takia. Pumppaamalla voi myös tehostaa maidontuotantoa.

Myynnissä on käsikäyttöisiä ja sähköllä toimivia rintapumppuja. Jos tarve on satunnaista, käsipumppu yleensä riittää. Jos pumppaa usein, voi olla fiksua satsata sähköpumppuun. Monilla paikkakunnilla niitä voi myös vuokrata. Tehokkaimpia ovat pumput, joilla molemmat rinnat saa tyhjennettyä samalla kertaa.

Jotkut eivät kaipaa pumppua vaan lypsävät käsin.

3. Matki vauvaa heruttelussa

Herumista voi yrittää houkutella monin keinoin. Rentoutuminen edistää sitä. Kosketus toimii usein, joten rintoja voi ennen pumppausta hieroa kevyesti, niinhän vauvakin usein tekee. Joitakin äitejä auttaa, jos joku hieroo hartioita.

Myös lämpö jouduttaa herumista. Rintoja voi lämmittää esimerkiksi kaurapussin tai hiustenkuivaajan avulla. Joillakin maito heruu helpoimmin saunassa.

Vauvan ensimmäiset imut rinnalla ovat lyhyitä ja nypyttäviä. Vauvan imutyyliä voi matkia pumpulla, ja joissain pumpuissa onkin erillinen herutustoiminto. Kun maito alkaa virrata, pumppaa voimakkaammin vedoin.

Tehokkainta on pumpata samalla, kun imettää. Tällöin vauva hoitaa heruttelut. Jos tämä tuntuu hankalalta, ihokontakti vauvan kanssa on tehokas.

Täysi rinta heruu helpommin. Jos yöllä tulee pitkä imetystauko, pumppaamiselle otollisin hetki voi olla aamulla. Jos vauvan imettää pari kertaa peräkkäin samasta rinnasta, voi pumpata täydemmän rinnan.

Monia auttaa, jos ajatukset saa pois pumppaamisesta. Jos tyhjä pullo stressaa pumpatessa, sen voi peittää. Mieti, miten tilanne olisi mahdollisimman mukava.

Ja jos pumppaaminen ei yrityksistä huolimatta luonnistu, on lupa luovuttaa. Vauvalle voi antaa myös korviketta.

4. Pumppu tykkää kylmästä

Käytön jälkeen rintapumppu on hyvä huuhdella kylmällä vedellä, joka vie mennessään maidon proteiinit. Jos pumppua aikoo käyttää pian uudestaan, sitä voi säilyttää väliajan puhtaassa astiassa jääkaapissa. Kylmässä bakteerit lisääntyvät hitaasti.

Jos vauva on vielä pieni, pumppu pitää pestä joka käytön jälkeen koneessa tai käsitiskiaineella. Sterilointi esimerkiksi keittäen viisi minuuttia kerran päivässä riittää.

Vastapumpattu maito säilyy huoneenlämmössä noin kuusi tuntia, jääkaapin takaosassa kaksi vuorokautta ja pakastimessa puoli vuotta.

Asiantuntija: koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen, Imetyksen tuki ry

Mitä enemmän lapsen elämässä on välittäviä ihmisiä, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta, psykologi Soili Poijula sanoo.

1. Ohjaa hyviin ystävyyssuhteisiin

Yksikin hyvä ystävä voi vaikuttaa siihen, että kiusattu selviää paremmin, psykologi Soili Poijula sanoo.

Pieni lapsi ei kuitenkaan opi kaverin kanssa olemisen taitoja itsestään vaan tarvitsee siihen aikuisen ohjausta.

– Vanhempien tehtävä on alusta alkaen empaattisesti ottaa lapsen tunteet todesta ja auttaa niiden hallinnassa. Arkielämän tilanteessa vanhemman tehtävä on neuvoa, miten itseä ja muita kohdellaan hyvin ja näyttää tässä itse esimerkkiä.

"Vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä on myös hänen kiusaajansa."

Lasta kannattaa rohkaista kutsumaan kavereita kotiin tai seurata heidän tekemisiään pihalla tai puistossa. Näin vanhempi näkee, miten oma lapsi ryhmässä toimii ja huomaa, mitkä taidot hänellä on jo hallussa ja mitä olisi hyvä vielä harjoitella.

Samalla vanhempi näkee, miten lapsen kaverit käyttäytyvät. Kaveriporukkaan kuuluminen on hyvä juttu mutta myös suhteiden laatu ratkaisee – niiden pitäisi olla vastavuoroisia.

– Aikuiselle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä voikin joissain tapauksessa olla myös hänen kiusaajansa. Tällaisessa suhteessa olo ei opeta lapselle hyvää.

Vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

Koulussa ja päiväkodissa lapset leikkivät ryhmissä, mutta Poijulan mukaan vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

– Kaikkien kanssa leikkiminen on kaunis periaate. Aikuisetkin saavat valita ystävänsä, ja myös lapsen pitää saada viettää aikaa parhaan ystävänsä kanssa.

2. Tunnista ja puutu

Lapselta kannattaa kysyä päivittäin, millaista koulussa oli ja miten siellä meni. Kysymyksistä saa tietoa lapsen koulupäivän kulusta, hänen tunteistaan ja mielialastaan sekä kaverisuhteistaan. Kysymykset myös osoittavat, että vanhempi on kiinnostunut lapsen asioista.

Kivakoulu.fin mukaan ei kannata aina tyytyä lyhyeen normaalivastaukseen ”ihan hyvin” tai ”ok” vaan varata silloin tällöin enemmän aikaa, jotta voitte keskustella aiheesta rauhassa.

Tee kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain "kyllä" tai "ei".

Kuuntele sanojen lisäksi lapsen tunteita, äänenpainoa, ilmeitä, eleitä ja kehon asentoja. Kannattaa tehdä sellaisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata lyhyesti yhdellä sanalla kyllä tai ei.

Kokeile vaikka kysyä näitä: Mikä oli paras tai pahin tapahtuma koulussa tänään? Kenen kanssa olit koulussa tänään ja millaisia he ovat? Mitä teitte kavereiden kanssa tänään ja oliko se hauskaa? Mitä teit koulumatkalla?

3. Opeta jämäkkyyttä ja selviytyvyyttä

Lasta on myös hyvä valmentaa toimimaan kiusaamistilanteissa. Näennäisen välinpitämätön käyttäytyminen ja jämäkkyys voivat auttaa kiusaamisen lopettamisessa.

Ei välttämättä ole helppoa olla näyttämättä, että on hämmentynyt ja poissa tolaltaan. Kiusaamistilanteista selviytymistä voikin harjoitella kotona vanhempien kanssa.

Kivakoulu.fin mukaan esimerkiksi sanoja ”ei” tai ”lopeta” voi harjoitella kotona peilin edessä. Näiden sanojen avulla voi saada itseä loukkaavan kohtelun loppumaan.

"Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu."

Vanhempi voi myös auttaa lastaan vahvistamaan tärkeää selviytyvyyden eli resilienssien kykyä. Resilienssi on käännetty myös joustavuudeksi, sitkeydeksi, sietokyvyksi ja lannistumattomuudeksi.

Lapsen resilienssiä kehittää esimerkiksi vahvistamalla hänen itseluottamustaan ja kannustamalla häntä onnistumaan.

– Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu. Tehkää kodistanne turvallinen ja virhevapaa vyöhyke. Kohdatkaa pelot pienin askelin, lapsen tahdissa. Ohjaa lasta omalla esimerkilläsi, sillä lapsi jäljittelee luonnostaan vanhempiaan, Soili Poijula neuvoo.

Poijulan mukaan mitä enemmän läheisiä, välittäviä ihmisiä lapsen elämässä on, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta.

– Jos lasta laiminlyödään tai kohdellaan kaltoin kotona, uhriutuminen toistuu helposti muualla. Ne, joita pitäisi kohdella erityisen hyvin, joutuvatkin kielteisimmin kohdelluiksi.

Ajankohtainen

Soili Poijula: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja 2016.

Vierailija

Olen aina sanonut, että maailma olisi taas himpun verran parempi paikka, jos vanhemmat keskittyisivät "Kunpa lastani ei kiusattaisi" ajattelumallin sijaan kasvattamaan lapsensa ajattelumallilla "Kunpa lapsestani ei kasvaisi kiusaajaa".