Suuri osa koulukiusaamisesta on piilokiusaamista.

- Hyvin suuri osa koulukiusaamisesta on piilokiusaamista, joka jää opettajilta usein huomaamatta, toteaa psykologian professori Christina Salmivalli, joka tutkii koulukiusaamista ja lasten aggressioita Turun yliopistossa.

Piilokiusaaminen on hiljaista piinaa. Se on oppilaiden merkitseviä katseita, ilmeitä ja eleitä, huokailua, tuijottamista, selän kääntämistä ja yksinäisyyteen eristämistä. Hiljainen kiusaaminen murentaa lapsen psyykkistä hyvinvointia hitaasti ja huomaamatta.

- Lapset kyllä tietävät, ketä luokassa kiusataan. Luokassa saattaa olla esimerkiksi 25 oppilasta, joista 20 sanoo, että erästä tiettyä oppilasta kiusataan. Luokan opettaja on kuitenkin sitä mieltä, että luokassa ei ole ketään, jota kiusattaisiin, Salmivalli kuvailee tyypillistä tilannetta tutkimuskentällä.

- Koulukiusaamisen tavat ovat sellaisia, joita aikuisten ei ole helppo huomata. Kiusaamista tapahtuu usein esimerkiksi oppituntien alussa, kun opettaja ei ole tullut vielä luokkaan. Tällöin tilanteessa ei ole aikuisia läsnä, mutta paljon toisia oppilaita seuraamassa tilannetta.

Kiusaaja kaipaa yleisön

Kiusaaja kaipaa yleisöä. Hän hakee valtaa ja asemaa ryhmässä.

- Kiusaaja ei pelkästään viestitä kiusatulle, että tämä ole huono ja tyhmä. Kiusatulla on lähinnä välinearvoa kiusaajalle tämän oman statuksen pönkittämisessä. Kiusaaja viestittää ennen kaikkea ryhmälle, miten vahva ja vaikutusvaltainen hän on, Salmivalli sanoo.

Kiusaajalla on lähes aina ryhmä tukenaan ja yleisönään. Yksin ja piilossa toimivat kiusaajat ovat hyvin harvinaisia tapauksia, joissa motiivina on yleensä rahan kiristäminen.

Kiusaaminen on halveksimista, alistamista, nöyryyttämistä, pettämistä ja ivaa. Kun lapsi joutuu kiusaamisen kohteeksi, hänestä muodostetaan yhteinen mielikuva arvottomana ja halveksittavana yksilönä. Ryhmän sisällä syntyy sanaton sääntö: kiusatun kanssa ei saa olla kaveri.

- Lapset ajattelevat, että jos on edes ystävällinen kiusatulle, siitä seuraa ikävyyksiä itselle. Lopulta tilanne ajautuu siihen pisteeseen, että tekipä kiusattu mitä tahansa, toisten mielestä hän toimii aina väärällä tavalla. Hänen jokaisesta eleestään haetaan virhettä ja kaikesta saadaan naurunaihetta.

 

Miksi lapsi kiusaa?

Kiusaajat ovat yleensä muita lapsia aggressiivisempia. Mutta aggressiivisuus ei tarkoita aina näkyvää väkivaltaista tai epäsosiaalista käyttäytymistä.

- Ennen ajateltiin, että kiusaajilla on lähes poikkeuksetta puutteita vuorovaikutustaidoissaan. Uusimmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että monet kiusaajat osaavat olla mukavia, sosiaalisia ja reiluja, jos haluavat. Kiusaajilla on usein hyviä ystävyyssuhteita. He ovat valikoivasti aggressiivisia, Salmivalli sanoo.

- Joillekin lapsille on tärkeää, että heillä on hyvät suhteet mahdollisimman moniin koulukavereihin. Toiset lapset puolestaan eivät juurikaan välitä siitä, tykätäänkö heistä vai ei. Heille on tärkeämpää, ihailevatko toiset lapset heitä ja saavatko he toiset tottelemaan käskyjään.

Kilpailuyhteiskunnassa ja monissa kodeissa lapsille viestitetään: ?Pidä huoli itsestäsi ja siitä, että sinä pärjäät?. Toisten ihmisten kunnioittamista ja arvostamista ei korosteta lainkaan niin paljon kuin pitäisi.

Kaikki kiusaaminen ei näy

Myös hyväkäytöksiset tytöt ja pojat harrastavat yllättävän paljon piilokiusaamista.

- Lapset lähtevät usein mukaan kiusaamiseen, vaikka aggressiivinen käyttäytyminen ei olekaan heille kovin tyypillistä, Salmivalli kertoo.

Aikuisten on helpointa huomata kiusaaminen, jossa lasta satutetaan fyysisesti. Suurin osa kiusaamisesta on kuitenkin piilokiusaamista tai pilkantekoa ja nimittelyä.

Piilokiusaamisessa kiusattua vahingoitetaan vaikuttamalla epäsuorasti toisiin ryhmän jäseniin.

- Pojat kiusaavat enemmän fyysisesti ja tytöt epäsuorasti. Tytöt osaavat jo hyvin nuorena ottaa käyttöönsä epäsuorat kiusaamiskeinot, joissa kiusaaja-tyttö ei sano itse suoraan mitään ikävää, vaan "junailee" toiset yhtä lasta vastaan: "Älkää olko tuon kanssa. Älä säkään kutsu sitä synttäreille. Ei oteta sitä mukaan." Tämä on yleensäkin naissukupuolelle ominainen aggressiivisuuden ja kisaamisen muoto, Salmivalli toteaa.

- Tytöt eivät välttämättä tiedosta, että heidän käyttäytymisensä on kiusaamista. Uskon, että varsinkin tyttöihin voi vaikuttaa hyvin paljon jo pelkästään siten, että heille kerrotaan esimerkkejä, että tämä tällainen on nimenomaan kiusaamista.

Lasten kanssa kannattaa keskustella myös siitä, minkälaisia seurauksia kiusaaminen voi aiheuttaa kiusatulle: pahaa mieltä, ahdistusta, pelkoja ja jopa pitkälle tulevaisuuteen jatkuvia ongelmia, kuten vaikeutta luottaa toisiin ihmisiin.

- Luokassa jokainen oppilas on vastuussa siitä, että kiusaaminen saadaan loppumaan, Salmivalli painottaa.

Piilokiusattuja on vaikea tunnistaa

Tyypillisin koulukiusattu on epävarma, arka ja herkästi itkevä lapsi, jota on helppo nöyryyttää kerta toisensa jälkeen.

Koulukiusaustutkimukset ovat nostaneet esille myös toisenlaisia kiusattuja, joita aikuisten on erityisen vaikea tunnistaa ja hyväksyä kiusatuiksi.

- Ongelmallisin kiusattujen ryhmä on ns. räjähdysalttiit lapset. He ovat aggressiivisia, provosoivia ja heikosti omia tunteitaan sääteleviä lapsia. Toisista lapsista on hauska saada heidät räjähtämään ja vaikeuksiin.

Räjähdysaltis lapsi vastaa yleensä kiusaamiseen vastahyökkäyksellä. Aikuiset eivät useinkaan ymmärrä, että räjähdysaltis lapsi on kiusaamisen kohde, vaan häntä pidetään riidan toisena osapuolena.

- Räjähdysalttiit lapset tarvitsevat apua omien tunteiden säätelyssä. Kiusaaja ja kiusattu kannattaa saada tekemään keskenään sovintosopimus, mihin molemmat osapuolet sitoutuvat, Salmivalli neuvoo.

Toinen vaikeasti tunnistettavien kiusattujen ryhmä on wannabe-tytöt, jotka kuuluvat samaan tyttöryhmään kiusaajiensa kanssa. Tarkemmin sanottuna wannabe-tyttö roikkuu tyttöryhmän laidalla ja on useimmiten valmis tekemään mitä tahansa tullakseen suosituksi.

- Ryhmän tytöt antavat wannabeen roikkua mukana, mutta hänen roolinsa ryhmässä on se, että häntä potkitaan päähän ja kiusataan.

Wannabe joutuu maksamaan kovan hinnan ryhmään kuulumisesta. Poikaryhmissä ei yleensä ole kiusattuja wannabe-jäseniä. Kiusatut pojat eivät tyypillisesti kuulu mihinkään porukkaan.

Pellekin voi olla kiusattu

Piilokiusatuille pojille on tyypillisempää heittäytyä luokan pellen rooliin. Kun pelle saa kiusaajansa nauramaan ja nauraa itse mukana, hän pääsee vähemmällä.

- Luokan pelle suojautuu kiusaamisen negatiivisilta vaikutuksilta. Hän muuttaa kiusaamisen vitsiksi, Salmivalli kuvailee.

Usein kiusattu lapsi ei tunnusta edes itselleen, että häntä kiusataan.

- Hyvin monet lapset eivät kerro kiusaamisesta kenellekään. Kiusattu lapsi kokee tyypillisesti, että hänessä on vikaa. Hän ei osaa ajatella niin päin, että hänelle tehdään jotain väärää, Salmivalli sanoo.

- Lapset ajattelevat usein tuottavansa pettymyksen vanhemmilleen, jos he eivät ole suosittuja kaveriporukassa.

Joskus he eivät oikein ymmärrä itsekään, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Jotkut ihmiset ovat kertoneet, että he ymmärsivät vasta aikuisena olleensa aikoinaan koulukiusattuja. He eivät käsittäneet lapsena, että heitä kiusattiin.

 

Kiusaaminen loppuu keskustelemalla

- Opettajien pitäisi aktiivisesti itse ottaa selville, onko luokassa kiusattuja. Ei pitäisi jäädä odottamaan, että jotain todella ikävää paljastuu tai että vanhemmat puuttuvat tilanteeseen, Salmivalli painottaa.

- Jos todella halutaan vähentää kiusaamista, koulun täytyy miettiä, miten siitä kertominen tehdään helpoksi.

Hyviä keinoja voivat olla esim. sähköpostiosoite tai kirjelaatikko, johon voi jättää viestiä kiusaamisesta. Lapsia pitäisi rohkaista niin kotona kuin koulussakin puhumaan kiusaamisesta. Kaikille oppilaille kannattaa tehdä selväksi, kuka koulussa on sellainen tukihenkilö, jolle voi mennä puhumaan kiusaamisesta.

- Opettaja voi tehdä luokassaan kiusaamiskyselyjä. Monet lapset, jotka menevät helposti mukaan kiusaamiseen, antavat kyselyissä asian mielellään opettajan tietoon, sillä he toivovat sisimmässään, että kiusaaminen loppuisi.

Salmivalli kehottaa vanhempia kuuntelemaan tarkalla korvalla, millaisia tarinoita lapsi kertoo koulusta.

- Jos lapsen jutuissa on jotain kiusaamiseen viittaavaa, siitä kannattaa keskustella lapsen kanssa. Kouluun kannattaa ottaa yhteyttä myös sellaisissa tapauksissa, joissa kiusaamisen kohteeksi on joutunut toisen perheen lapsi.

 

Lähteet:

Christina Salmivalli: Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä. Gaudeamus 1998.
Christina Salmivalli: Koulukiusaamiseen puuttuminen: Kohti tehokkaita toimintamalleja. Opetus 2000-sarja. PS-kustannus 2003.
Christina Salmivalli: Vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus 2005.
Gunnar Höistad: Irti kiusaamisen kierteestä. Kirjapaja 2003.

Tarkista, onko lapsesi koulussa hyvä ilmapiiri

  • Koululla on kiusaamistutkimuksiin perustuva, kaikkien opettajien ja oppilaiden tuntema toimintasuunnitelma negatiivisen käyttäytymisen varalle.
  • Koulun tunnelma on lämmin, empaattinen, turvallinen ? niin lapsia, opettajia kuin vanhempiakin kunnioittava.
  • Ilmapiiri luokissa ja koko koulussa on viihtyisä.
  • Koulussa vallitsee hyvä me-henki.
  • Aikuiset reagoivat yhtenevästi, johdonmukaisesti ja koulun toimintasuunnitelman mukaisesti negatiiviseen käyttäytymiseen.
  • Kiusaamista ja muuta negatiivista käyttäytymistä ei koskaan vähätellä.
  • Henkilökunnalla on sitoutunut ja motivoitunut ote työhönsä.
  • Asenne oppilaisiin on myönteinen ja kannustava.
  • Yhteistyö koulun ja kotien välillä toimii.
  • Koulun pihalla on aina oppilaiden kanssa monta aikuista.
  • Koulun aikuiset pohtivat omia asenteitaan oppilaita kohtaan.

Lähde:
Gunnar Höistad: Irti kiusaamisen kierteestä. Kirjapaja 2003.

Mervi Juusola, Meidän Perhe

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.