Etsittekö koululaiselle uutta reppua? Tässä toimituksen suosikit.

Villikolle       

Petokuosinen Sprayground Leopard Shark Backpack -reppu on kuin tehty villeille vipeltäjille ja viileille tyyliniekoille. Hainhampaista reppua on saatavissa leopardi-, tiikeri- tai maastokuvioisena. Repun voi tilata Skatehutin verkkokaupasta, hinta noin 67,91€. 

Luonnolliselle

Ympäristötietoinen arvostaa Fjällrävenin kestävää tyyliä. Mini-Kånken-repun väreissä on, mistä valita: muun muassa hempeitä pastellisävyjä, metsänvihreää, punaista, sinistä ja mustaa. Repussa on suuri pääosasto, kaksi sivutaskua ja vetoketjutasku edessä, kahva ylhäällä sekä ohuet, joustavat olkahihnat ja logossa heijastin. 42,90 €, Partioaitta.

Eläinystävälle

Söpöilevä eläinystävä ihastuu varmasti Vansin suloiseen Hello Kitty -reppuun. Repussa on vetoketju ja tilava sisälokero. 39,95 €, Zalando.

Turvatietoiselle

Heijastava reppu tarjoaa näkyvyyttä ja turvaa haastavallekin koulutielle, sillä se tekee käyttäjästään näkyvän joka suuntaan. 49,90 €, Pulju.net.

Potkuttelijalle

Vauhdikkaalle koululaiselle voi ostaa repun, jossa on menoa ja meininkiä. Glyde gear yhdistää repun ja potkulaudan. Reppua voi kantaa normaalisti selässä, vetää perässään kuin matkalaukkua tai käyttää potkulautana. Väreinä musta sinisillä tai oransseilla tehosteilla. Potkulautarepun voi tilata Glyde Gearin verkkokaupasta, hinta noin 70 €.

Futisfanille

Futisfani tykkää takuulla näyttävästä X-Force Football -repusta, joka kertoo kaikille kantajansa harrastuksen. 16,95 € Prisma.

Kuvat: valmistajat

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Testaa, selviätkö uusimmista luonnontieteen Pisa-tehtävistä!

PISA-tutkimukset kertovat oppilaiden osaamisesta perusopintojen päättövaiheessa eli 9. luokalla.

PISA-tehtäviä kehittävät opetuksen huippuasiantuntijat eri maista. Niillä testataan lukutaitoa sekä matemaattista ja luonnontieteiden osaamista.

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen verkkosivuilla on nyt julkistettu tuoreimpia, vuoden 2015 PISA-tutkimuksen luonnontieteiden tehtäviä.

Kokeile tästä, osaatko ratkaista tehtävät!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vanhemman tehtävä on opettaa, miten omista tekemisistä otetaan vastuu, kirjoittaa Marko "Fobba" Forss kolumnissaan.

Olen nähnyt useita kiusaamistapauksia työni takia. Ne kertovat paljon vanhemmista ja heidän valmiuksistaan kasvattaa lapsiaan.

Toiset tytöt kiusasivat koulukaveriaan yläkoulussa. Kiusaaminen meni sen verran vakavaksi, että poliisi puhutti kiusaajia ja heidän vanhempiaan. Tapaamiset sujuivat muutoin hyvässä ja sovinnollisuutta tavoittelevassa hengessä, mutta yhden kiusaajan kanssa viesti ei mennyt perille. Syy oli vanhemmissa.

Vanhemman asenne oli vähättelevä.

Lapsen isä aloitti tapaamisen kysymällä, mikä on niin tärkeää, että hänen aikaansa pitää tuhlata. Vanhemman asenne oli vähättelevä, ja näytöstä seurannut tytär vain kiherteli.

Tämä oli äärimmäinen esimerkki hankalasta vanhemmasta, mutta tuskin tuntematon opettajille, sosiaalityöntekijöille tai poliisille.

En juuri pidä vanhemmista, jotka eivät puutu hiekkalaatikolla kiusaamiseen. He jättävät yleensä asian siihen, että sanovat lapselleen "äläs nyt viitsi". Lapsi saa jatkaa hölmöilyä ja vanhempi jatkaa saman tehottoman mantran hokemista. Vielä vähemmän pidän vanhemmista, jotka lapsen kasvettua kouluikäiseksi toimivat niin kuin tämän kiusaajan isä.

Kuvaan astui parhaan A-ryhmän vanhempi.

Kerron toisen tapauksen. Alakouluikäiset lapset olivat leikkineet koulun pihalla. Yksi pojista oli saanut muiden yllyttämänä idean rikkoa toisen pojan aurinkolasit. Opettaja näki tilanteen, ja asiaa selviteltiin koulussa.

Kuvaan astui kuitenkin parhaan A-ryhmän vanhempi, joka ei siirrä kasvatusvastuutaan opettajille, sosiaaliviranomaisille tai poliiseille.

Äiti otti yhteyttä aurinkolasinsa menettäneen lapsen vanhempiin ja lupasi korvata vahingon. Lisäksi hän kysyi, voiko tulla oman lapsensa kanssa pyytämään anteeksi. Pian ovikello soi. Aurinkolasit korvattiin, ja poika pyysi anteeksi.

Koska lapsella oli parhaan A-luokan vanhemmat, hän sai oppia, miten ottaa vastuuta siitä, mitä tekee.

Vaikka lasta nolotti, se oli hänelle mielestäni myönteinen kokemus. Koska pojalla oli parhaan A-luokan vanhemmat, poika sai oppia, miten ottaa vastuuta siitä, mitä tekee.

Koulujen alettua on paikallaan katsoa peiliin ja kysyä, kuinka puolueettomasti ja asiallisesti pystyy hoitamaan oman lapsensa asioita.

Osaatko asettaa hänelle rajoja ja opettaa ottamaan vastuuta, kun vahinkoja sattuu? Tämä ei tarkoita, etteikö oman lapsen puolia saisi pitää. Asiat pitää kuitenkin yrittää hoitaa suoraselkäisesti.

Muuten lapsi oppii ihan vääriä asioita.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Oppilailta kännykät pois ja opiskeluun on helpompi keskittyä? Ei välttämättä toimi, singaporelaistutkimus selvitti.

Tutkijoiden mukaan kännyköiden kieltäminen luokkahuoneissa voi häiritä oppimista enemmän kuin helpottaa.

Oppilaat ovat niin riippuvaisia älypuhelimistaan, että niiden kieltäminen tekee heidät entistä levottomammiksi. Se taas häiritsee oppimista ja voi alentaa arvosanoja.

Tuloksista uutisoi brittiläinen The Telegraph.

Opiskelijat pelkäävät jäävänsä ulkopuolelle

Opiskelijat tekivät singaporelaistutkimuksessa tiedollisia toimintoja, kuten muistamista ja havainnointia, mittaavia testejä. Puolelta otettiin testien ajaksi kännykät pois, puolet saivat pitää ne mukanaan.  

Opiskelijat, joilla ei ollut puhelimia, saivat 17 prosenttia huonommat pisteet muistia mittaavissa tehtävissä kuin opiskelijat, joilla oli puhelimet.  

Singaporelaistutkijat suosittelevat, että opettajat ottavat nuorten älypuhelinriippuvuuden vakavasti ja huomioivat sen opetuksessa.

Oppitunneilla voi pitää vaikkapa pieniä taukoja, jolloin oppilaat saavat tarkistaa puhelimensa viestit ja vastata niihin. Näin heidän ei tarvitse pelätä, että he jäävät paitsi jostain mielenkiintoisesta.

Kännykkäkiellon vaikutuksesta oppimiseen on saatu myös päinvastaisia tuloksia. Esimerkiksi viime vuonna julkaistu yhdysvaltalaistutkimus osoitti, että puhelinkielto koulussa parantaa oppilaiden koetuloksia.

Vierailija

"Oppitunneilla voi pitää vaikkapa pieniä taukoja, jolloin oppilaat saavat tarkistaa puhelimensa viestit ja vastata niihin. Näin heidän ei tarvitse pelätä, että he jäävät paitsi jostain mielenkiintoisesta."

Keneltä niitä viestejä oikein tulee kesken koulupäivän? Ja mihin ne muka katoaisivat niin ettei niitä voi lukea koulupäivän jälkeen?

Vierailija

Kavereiltahan niitä viestejä tulee kesken koulupäivän. Ja niihin vastataan ja niihin vastataan ja niihinkin vastataan. Toisin sanoen rupatellaan koulupäivän ja tuntien aikana kavereiden kanssa.

Aika kamala ajatus, että oppilaat pelkäävät kolmen vartin tai puolentoista tunnin puhelittomuutta. Ja vielä kamalampi ajatus on se, että vanhemmat sallivat lastensa kasvaa noin riippuvaisiksi kavereistaan ja kännykästään.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Unohda se, mitä luulit tietäväsi koulusta. Meidän Perhe selvitti, mikä siellä on toisin kuin ennen.

1. Kaikkien ei tarvitse oppia samoja asioita

”Kivointa on matikka. Siinä saa itse valita mitä opettelee ja mitä ottaa läksyksi. Välillä opettaja neuvoo kaikille saman sivun, mutta sen jälkeen saa valita muuta. Joskus teen tosi paljon, joskus haluan vähemmän.” Sini, 7, Sipoo

Koulut ovat erilaisia, mutta suunta on yhteinen: kaikkien oppilaiden ei ole enää tarkoitus oppia kaikkia samoja tietoja, ei samalla tavalla eikä samaan aikaan.

Uudessa, nyt elokuussa käyttöön otettavassa opetussuunnitelmassa on paljon tuttuakin. Lukemiseen ja kirjoittamiseen keskitytään ensimmäisillä luokilla, samoin matematiikan perustaitoihin. Mutta muuten väljyyttä onkin aika lailla. Pääpaino on arjen taidoissa: vuoron odottaminen, ryhmässä työskentely ja empatiakyky ovat tärkeämpiä kuin vaikka se, tunnistaako oppikirjasta kaikki lehtipuut.

Jokainen lapsi saa jo alakoulussa valita omia tavoitteita. Joku voi haluta edetä vaikka matikassa muita pidemmälle mutta tyytyä toisessa aineessa minimitasoon. Opettajan vastuu on iso: kukaan ei saisi jäädä oman tasonsa alapuolelle.

Taustalla on ajatus siitä, että yksityiskohtaista koulutietoa tarvitaan elämässä lopulta aika vähän. Kaikkien ei ole syytä osata ulkoa samoja rimpsuja.

”Ennen opeteltiin ulkoa Pohjanmaan joet, koska ne piti oppia. Jos nyt opetellaan ulkoa, se tehdään, jotta opitaan muistamisen metodeja. Tärkeintä on ymmärtää, miksi jotain tehdään.” Apulaisrehtori Jussi Näykki, Rajakylän koulu, Oulu

2. Siellä oppii kaikkea kivaa

Kouluun ei enää mennä ottamaan vastaan opetusta. Siellä opitaan tiedon etsimistä itse, kokonaisuuksien hahmottamista ja ajattelun taitoja.

Paljon puhutussa ilmiöopetuksessakin on kyse juuri siitä. Lapsetkin saavat vaikuttaa siihen, mihin keskitytään ja millä tavalla sitä lähdetään tutkimaan.

Varsinaisia valinnaisia aineita tulee viimeistään viidennellä luokalla, monessa koulussa jo aiemmin. Ja millaisia! Maunulan ala-asteella Helsingissä opiskellaan tänä syksynä esimerkiksi draamaa, retkeilytaitoja ja teknistä piirtämistä.

Tavoitteena on, että jokaisella oppilaalla on koulupäivässä ainakin jotain, joka todella kiinnostaa.

”Kevään ilmiöopetuksen aiheeksi valittiin Maunulassa koulun ystävyyskaupunki Portsmouth. Oppilaiden aloitteesta päädyttiin selvittämään kaupungin merialueen kalojen elämää. Samalla opiskeltiin biologiaa, matikkaa, ympäristöoppia. Taideaineissakin kalat olivat aiheena.” Rehtori Taija Kiesi-Talpiainen, Maunulan ala-asteen koulu, Helsinki

3. Ei tarvitse vain istua paikallaan

Koulussa ovat perinteisesti viihtyneet hyvin oppilaat, joille hiljaa oleminen ja kuunteleminen ovat luonteva tapa oppia. Nyt tiedetään, että on muitakin tapoja.

Enää ei ole niin justiinsa, käyvätkö kaikki luokan oppilaat oppikirjan läpi alusta loppuun. Oppiminen siirtyy yhä enemmän ryhmätuokioihin, älylaitteille ja soveltaviin tehtäviin. Matikanlaskuja voi havainnollistaa vaikka kasaamalla nappeja tai makaroneja.

Oulussa Rajakylän koulun teknologiapainotteisella luokalla opiskellaan muun muassa kaupunkiarkkitehtuuria, robotiikkaa, yrittäjyyttä ja ohjelmointia esimerkiksi rakentamalla kaupungin pienoismalleja mittakaavassa sähköverkostoineen.

Oppilaat opettavat myös toisiaan. Eri-ikäisetkin voivat opetella asioita yhdessä.

Kun jokaisella on mahdollisuus opiskella itselleen luontevalla tavalla, halu oppia kasvaa. Rauhoittumistakin opetellaan, mutta sopivina annoksina.

”Eivät kaikki aikuisetkaan jaksa istua tuntia keskittyen. On hetkiä, jolloin voi vaikka seistä, käydä pienellä kävelyllä, istua lattialla tai hörpätä vettä.” Erityisopettaja ja positiivisen pedagogiikan tutkija Kaisa Vuorinen, Meritorin koulu, Espoo

4. Lapset oppivat, että jokainen on hyvä

”Opettaja on kehunut minua siitä, että olen hyvä tsemppaamaan muita. Muutenkin ope kehuu vaikka silloin, jos tehtävä on ollut vaikea ja silti on tehnyt sen. Se tuntuu hyvältä.” Kaarlo, 10, Helsinki

Positiivisen pedagogiikan perusajatus on, että jokaisella on vahvuuksia ja taitoja. Kun ne huomataan, lapsen itseluottamus ja käsitys omista kyvyistä kasvaa. Koululaiset asettavat itse tavoitteita ja arvioivat edistymistään.

Lapsia kannustetaan huomaamaan myös toistensa vahvuuksia. Onpa hienoa, että ryhmässä on yksi, joka haluaa esiintyä, ja toinen, joka piirtää taitavasti.

Arvioinnissa ei tuijoteta enää sitä, kuka osaa jonkin asian parhaiten. Ennemmin katsotaan, miten lapsi on kehittynyt.

”Perinteisiä kokeitakin on, mutta taitoja voi osoittaa myös paritöissä, suullisissa kokeissa tai työskentelypäiväkirjalla. Ihanaa on, jos jokaiselle löytyy jotain, jossa voi loistaa.” Taija Kiesi-Talpiainen

”Oppilaalla on mahdollisuus onnistua paljossa, vaikka perinteinen akateeminen oppiminen jäisi vähemmälle.” Kaisa Vuorinen

5. Kiusaaminen otetaan vakavasti

”Meillä oli ekaluokalla jokaisella oma kummioppilas kutosista. Minun kummi oli kiva. Me tehtiin esimerkiksi sellaista, että luettiin yhdessä vuorotellen: kummi luki ensin kirjasta yhden sivun ja sitten minä.” Ilmari, 8, Tampere

Olisipa kiva sanoa, että kiusaaminen on loppunut. Se ei ole. Hyvää on, että siihen puututaan entistä tehokkaammin.

Kouluissa kiinnitetään huomiota kaveritaitoihin, ja kummioppilastoiminta luo kaverisuhteita eri-ikäisten välille. Elokuussa alkaa uusi kiusaamista ehkäisevä hanke enkiusaa.fi.

Vakavat kiusaamiset ratkotaan työryhmässä, jossa voi olla mukana esimerkiksi opettajia, koulun muita aikuisia, oppilaita ja vanhempia.

Yksi ongelma on, että aina kiusaaminen ei ole tiedossa. Äitien ja isien rooli tässä on tärkeä: oman lapsen kaverisuhteista pitää olla kiinnostunut, ja huolista on syytä kertoa koululle.

Kouluissa on yhä enemmän erilaisista taustoista tulevia oppilaita. Surullista on, että nimittelyssä näkyvät joskus oppilaiden vanhempien asenteet.

”Ryhmäyttäminen tarkoittaa, että ollaan myös muiden kuin omien parhaiden kavereiden kanssa. Silloin opetellaan tulemaan kaikkien kanssa toimeen.” Taija Kiesi-Talpiainen

6. Tukea saa – ja se on ihan tavallista

Oppimiseen saa tukea. Pienryhmät, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus kuuluvat jossain vaiheessa koulua suurelle osalle oppilaista. Tuen saaminen ei tarkoita, että jotain olisi pielessä.

Erityisopetusta voi saada tavallisessakin luokassa, ja oppilas voi vaihdella erilaisten opetusryhmien välillä. Se ei ole aina helppoa, mutta tukee ajatusta koulusta pienoisyhteiskuntana: tämmöisiä me olemme, ja opettelemme toimimaan yhdessä.

Kun kouluterveydenhuollon palveluja karsittiin 1990-luvulla, tilanne jäi vuosikausiksi huonoksi. Nyt suunta on taas vähän parempi. Koululääkäri oli lukuvuonna 2014–2015 käytettävissä liki 90 prosentissa kouluista, kun vielä 2008–2009 prosenttiluku oli alle 70.

Kouluterveydenhoitaja on taas käytettävissä lähes jokaisessa koulussa. Jokainen ekaluokkalainen kutsutaan vanhempineen laajaan terveystarkastukseen, jossa käsitellään lapsen ja perheen vointia.

”Nyt puhutaan henkisestä hyvinvoinnista ja ilmapiiristä. Esimerkiksi esiintymisjännityksestä kärsiville voidaan vetää jännittäjien ryhmiä.” Asiantuntija Kirsi Wiss, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

7. Vanhempi, sinäkin saat osallistua

Ei, koulu ei ole vain lapsen juttu. Mutta ei vanhemmankaan tarvitse niska limassa talkoohommiin ryhtyä. Tärkeintä on osoittaa kiinnostusta. Mitä tänään on tehty, mikä juuri nyt on kivaa?

Koulun alkaessa moni vanhempi on ymmällään, kun päivittäinen kontakti tarhantätiin tai eskariopeen jää pois. On aika kysyä ensin lapselta. Opettajaan saa usein helpoiten yhteyden Wilmalla tai Helmillä.

Useimmissa kouluissa on käytäntönä, että ainakin kerran lukuvuodessa opettaja tapaa erikseen jokaisen lapsen vanhemmat. Myös vanhempainillat ovat tärkeitä.

Ja vanhempainyhdistykseen liittymällä pääsee osallistumaan koulun toimintaan vielä enemmän.

”Älä huolehdi, ettet osaa auttaa läksyissä. Vaikkapa ohjelmointi voi kuulostaa hankalalta, mutta oikeastaan se on loogista ajattelua.” Jussi Näykki

+ 13: Vanhemmat kertovat, mikä yllätti ekaluokalla

8. Ihana ope: ”Ekaluokkalaisen supersankari.”

9. Yhteistyö: ”Opettajan kanssa kemiat toimivat paremmin kuin lastentarhanopettajan kanssa.”

10. Kouluvaarit: ”Isossa kaupunkikoulussa otetaan pienet koululaiset hyvin huomioon. Kouluvaarit ovat alkuvaiheessa mukana jopa välitunneilla.”

11. Taitavat lapset: ”Nykylapset tekevät todella vaikeita tehtäviä. Ja osaavat huikean hienosti!”

12. Tuki herkkikselle: ”Kuinka paljon opettajan ammattitaidolla voikaan auttaa herkkää lasta.”

13. Oma lapsi: ”Se pieni poikanen jaksoi keskittyä!”

14. Pieni ryhmä: ”Tyttö on itsenäistynyt selvästi, pieni ryhmä on parasta! Harmi, että vain erityislapset saavat tämän mahdollisuuden.”

15. Kaverit: ”Niitä löytyi onneksi paljon.”

16. Vanhempainilta: ”Se ja vanhempainvartti olivat heti alkuun paikallaan.”

17. Loppu kiusaamiselle: ”Poikaamme kiusattiin ekapäivinä, mutta se saatiin loppumaan heti opettajien tehokkaalla puuttumisella.”

18. Hyvä porukka: ”Lapsen luokalla autetaan kaveria eikä kukaan jää yksin.”

19. Opetus: ”Se oli yksilöllisempää kuin luulin.”

20. lupa kasvaa omaan tahtiin: ”Loppuvuonna syntynyt lapsi oppi kaiken.”

Meidän Perhe 8/16

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina myös heitä: Leena Pöntynen, opetuksen ja kulttuurin erityisasiantuntija, Kuntaliitto; Tuija Metso, erityisasiantuntija, Suomen Vanhempainliitto. Vanhempien sitaatit on poimittu Meidän Perheen kyselystä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.