kuva: Shutterstock

Jo parivuotias lapsi pohtii kuolemaa, jos lähipiirissä tai tv-ohjelmassa sattuu kuolemantapaus. 

Aina viiteen ikävuoteen saakka kuolema on lapselle kuitenkin jotakin sellaista, jonka lopullisuutta hän ei käsitä.

Pienen lapsen kuolemakäsitys on hyvin minäkeskeinen. Hän ei vielä ymmärrä, että kaikki kuolevat joskus, ja hän luulee, että kuolleista voi palata.

Samantyyppistä kuolemakäsitystä toistavat monet piirretyt, kun vaikkapa traktorin alle jäänyt piirroshahmo pomppaa alta pois kuin mitään ei olisi sattunut.

Alle kuusivuotiaalta voi myös kuulla ehdotuksia siitä, miten kuollut voisi helpommin palata maan päälle, takaisin elävien pariin: "Kaivetaan kaivurilla hauta auki, jotta mummi pääsee sieltä ylös."

Kuuden ikävuoden jälkeen lapsen aikakäsitys muuttuu ja lapsi käsittää, että on menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaa. 6–9-vuotias lapsi ymmärtää jo, että kuolema on peruuttamatonta.

Mummi on taivaassa, vai missä?

Kuolema alkaa usein askarruttaa, jos esimerkiksi isovanhempi tai perheen lemmikki kuolee. Lapsi saattaa kysyä vanhemmiltaan, mitä hänelle tapahtuu, jos vanhemmat kuolevat.

Kuolemanpelko kannattaa silloin ottaa pohdintaan samalla lailla, kuin mikä tahansa uusi ja pelottava asia lapsen elämässä. Lasta ei auta, jos vanhemmat sivuuttavat kuolemakysymykset syrjään ja tokaisevat, että ei me tästä mihinkään kuolla.

Surua ei kannata piilotella lapselta. Lapsen nähden saa ja voi itkeä, sillä lapselle on tärkeää­ nähdä, että kuollutta läheistä surraan. Pidäkkeetön­ ja musertava suru olisi kuitenkin hyvä hillitä, ja esimerkiksi isovanhemman kuolemasta kannattaa kertoa lapselle vasta, kun omat tunteet ovat jotakuinkin hallinnassa. 

Aikuisten olisi hyvä pohtia oma kuolemakäsityksensä jo etukäteen sellaiseksi, että hän voi kertoa lapselle kuolemasta rehelliseen sävyyn. Aikuinen voi muistella omaa lapsuuttaan ja miettiä, mikä silloin lohdutti ja mikä auttoi hätäännyksen yli.

Alle 7-vuotias lapsi ei vielä ymmärrä, mihin mummi meni, kun hän kuoli – ja juuri se kysymys onkin usein päällimmäisenä lapsen mielessä. Jos vanhemmalla on kristillinen käsitys kuolemasta, lapselle voi kertoa, että mummi on nyt taivaassa.

Mutta yhtä lailla aikuisen vastaus siihen, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu, voi ihan yksinkertaisesti olla "en tiedä". Kuoleman mysteeriä ei tarvitse selittää lapselle auki, mutta siitä on silti hyvä keskustella.

Saa nauraakin

Kuolema on lapselle usein pelottava ajatus, ja aikuisen tehtävä on lievittää lapsen pelkoa. Lapselle voi vaikkapa kertoa, että ihminen ei kuollessaan katoa kokonaan, sillä hänen muistonsa elää edelleen elävien mielessä.

Hyvä tapa pohtia kuolemaa on muistella mummia tai perheen edesmennyttä koiraa, katsella valokuvia ja puhua kaikista niistä kivoista hetkistä, joita lapsi ja koko perhe kokivat­ yhdessä tämän kanssa. Tunnelman ei tarvitse­ suinkaan olla harras, vaan naurullekin on syytä jättää tilaa. 

Pienikin lapsi kannattaa ottaa mukaan hautajaisiin. Mitä pienempi lapsi, sitä parempi hänelle on kuitenkin selittää ennakolta­, mitä hautajaisissa tapahtuu.

Aikuinen voi kertoa, että hautajaiset ovat kaunis tapa käydä saattamassa kuollut pois tästä maailmasta.

Yleensä omaisille­ järjestetään esimerkiksi sairaalan kappelissa mahdollisuus käydä katsomassa kuollutta, ennen kuin tämä kuljetetaan hautauskappeliin­ odottamaan siunausta. Tästäkään tilaisuudesta lasta ei kannata jättää pois. 

Kuolleessa ihmisessä ei ole mitään pelottavaa. Kun lapsi näkee, miltä kuollut näyttää, kuolemasta tulee lapselle todellista. 

Ajattele kuolemaa joka päivä

Entä, jos kuolemasta tulee lapselle ahdistava ja mielessä pyörivä mörkö?

Ahdistunut lapsi puhuu ja kyselee kuolemasta jatkuvasti, alkaa kenties pelätä nukkumaanmenoa, roikkuu vanhemmissaan ja leikkii ahdistuneen oloisesti kuolema-aiheisia leikkejä.

Lapsen pelkoa kannattaa lievittää rutiineilla. Hänelle voi lukea kuolemaa kauniisti ja lohdullisesti käsitteleviä kertomuksia, ja häneltä on hyvä kysyä, mikä kuolemassa pelottaa. Lapsen pelot ovat usein konkreettista laatua, kuten hätää siitä, onko mummilla arkussa kylmä. Lasta lohduttaa, kun hänelle selitetään, ettei mummi tunne arkussa kylmää: arkussa on vain mummin ruumis. Se mummi, jonka sinä tunsit, ei enää asu arkussa lepäävässä ruumissa.

Pelokasta lasta auttavat myös fyysiset rentoutusharjoitukset ennen nukkumaanmenoa tai vaikkapa hieronta. Jos pimeä pelottaa, yövalo on syytä jättää päälle. Lasta auttaa tieto siitä, että aikuinen on lähellä, eikä lasta jätetä yksin. 

Lapsen pelko pitää ottaa tosissaan ja kuolemasta on oltava valmis puhumaan. Pelkäävä lapsi kaipaa läheisyyttä ja sitä, että hänen pelkonsa saa vastakaikua ja ymmärrystä. Lapsen voi ottaa kainaloon ja kysyä, surettaako häntä ja onko hänellä ikävä.

Kuolema on ylipäätään liian harvoin esillä nykypäivän elämässä. Eräs filosofi onkin todennut viisaasti, että kuolemaa pitäisi ajatella­ joka päivä. Silloin ahdistuskaan ei tulisi niin voimakkaana.

Aikuisen paras opetus lapselle kuolemasta­ olisi loppujen lopuksi se, että kuoleminen on luonnollista ja kun se tulee lähelle, se hyväksytään – ja elämä jatkuu. On sallittua surra ja itkeä, mutta suruun ei ole hyvä jäädä rypemään.

Juttua on muokattu 4.4.2014.

Asiantuntijana psykologi Arja Sigfrids Akat Consultingista.

Lähde: Essi Kähkönen, Paleltuuko mummi arkussa? Meidän Perhe 4/2013

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kuinka paljon lapsi sairastaa, kun hän aloittaa päivähoidon? Onko jotain mitä vanhempi voi tehdä helpottaakseen tilannetta? Mietin myös vesirokkorokotteen ottamista lapselle päivähoidon aloittamisen takia.

Lastenlääkäri Jarmo Salo:

Virusten aiheuttamat flunssat ja muut tulehdustaudit ovat päiväkoti-ikäisillä lapsilla hyvin tavallisia. Päivähoito kodin ulkopuolella lisää hengitystietulehduksia sitä enemmän, mitä nuorempi lapsi on.

Alle kolmivuotiailla päiväkotilapsilla sairaspäiviä on vuodessa keskimäärin noin 100, mikä on kaksinkertainen määrä kotihoidossa oleviin verrattuna.

Monet tekijät vaikuttavat asiaan, joten toiset sairastavat enemmän ja hankalammin oirein kuin toiset. Lapsen kasvaessa sairastaminen vähenee, ja kolmen vuoden iän jälkeen tilanne yleensä alkaa helpottua.

Tärkein päiväkodissa hoidossa olevan lapsen sairasteluun vaikuttava tekijä on hoitoryhmien koko. Ryhmien pienentäminen olisi tehokas tapa vähentää sairastelua. Tähän vanhempi ei voi juuri vaikuttaa.

Tärkein, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen.

Hygienialla eli pesuilla, käsidesin käytöllä, lelujen ja pintojen päivittäisellä puhdistuksella ja lelujen kierrättämisellä voidaan auttaa asiaa.

Tärkein asia, mitä vanhemmat voivat käsihygienian opettamisen lisäksi tehdä, on lapsen rokotuksista huolehtiminen. Rokotusohjelmaan kuuluva rotavirusrokote on vähentänyt hankalia ripulitauteja dramaattisesti, ja pneumokokkirokotus on tehnyt saman keuhkokuumeille ja jossain määrin välikorvatulehduksille.

Vesirokkorokotus kannattaa hankkia lapsen täytettyä vuoden. Ilman sitä lapsi sairastaa käytännössä varmasti vesirokon, eikä taudin sairastamisesta ole rokotteeseen verrattuna mitään hyötyä. Rokotus on tulossa rokotusohjelmaan, mutta sitä ennen se kannattaa hankkia itse.

Vauva 9/16

Kysy lisää!

Voit kysyä terveydenhoitaja Mialta myös netissä, vauva.fi/terveydenhoitaja.

Vierailija

Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kakkosen ohjeeseen lisäisin että tehostettu käsihygienia koko perheellä ja taaperolle päiväkotivaatteet erikseen (eli kun tullaan kotiin, niin vaihdetaan kotivaatteet). Silloin ainakin tietää tehneensä kaikkensa, kun lapsi sairastuu. Siis huom, kun. Täysin ei voi sairastelua estää.

Tämä hyvä myös! Meillä vaihdetaan aina kotivaatteet päälle, kun tullaan mistä vain kotiin. Kaupan ostoskärryistä tuntui yhdessä vaiheessa tulevan aina flunssa myös.
T. 2

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Vauvan pään koko voi kertoa, kuinka älykäs hänestä tulee, brittitutkimus selvitti.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö UK Biobank tutki, millaisia yhteyksiä ihmisen geeniperimän ja saavutusten väliltä löytyy. Tutkimukseen osallistui noin satatuhatta 37–73-vuotiasta brittiläistä.

Tutkijoiden mukaan ne tutkittavat, joilla oli syntyessään ollut isompi pää, kouluttautuivat ”merkittävästi” pidemmälle ja saivat korkeampia pistemääriä kielellisiä ja matemaattisia kykyjä mittaavissa testeissä, The Independent kertoo.

Terveyskirjaston mukaan vastasyntyneen päänympärys on keskimäärin 35 senttiä. Ensimmäisen elinvuoden aikana pää kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa ja ensimmäisen elinvuoden jälkeen päänympärys kasvaa vielä noin kymmenen senttiä.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Familings-vauvanpatjan kehittäjä Hanna Sissala vastaa kuuteen kysymykseen.

1. Mistä idea patjaan sai alkunsa?

"Esikoiseni itki paljon ja nukahti vain heijaamalla. Olimme huolissamme ja stressaantuneita, ja uni oli kaikilla vähissä. Yritin etsiä nukuttamiseen tarkoitettua tuotetta, joka tekisi heijaavaa liikettä, mutta en löytänyt.

Toisen lapsemme kanssa meillä oli kotona jo patjan prototyyppi ahkerassa käytössä."

2. Patjan pinta liikkuu ylös ja alas. Miten se toimii?

"Patjassa on kehikko, jonka päällä on verkkokangas. Heijausliikkeen tekee moottori, joka on koteloitu näkymättömiin patjan rakenteeseen. Moottori toimii verkkovirralla.

Heijausliikkeen nopeutta voi säätää kytkimellä tai pysäyttää kokonaan. Päällä ollessaan moottori pitää pientä hurinaa."

3. Kuinka kauan heijausliikkeessä voi olla kerrallaan? Voiko vauva olla siinä koko yön?

"Voi siinä olla koko yön. Perheillä on erilaisia tapoja käyttää patjaa.

Osa vauvoista vaatii jatkuvaa heijausliikettä, osa vaikka vain alkuun päästäkseen syvään uneen. Itselläni vauva oli usein patjalla alkuyön, ja ensimmäisen heräämisen jälkeen otin vauvan viereeni jatkamaan unia.

Liikkeessä olevalle patjalle voi nostaa vauvan jatkamaan unia myös vaikka vaunulenkin jälkeen."

4. Minkä ikäiselle patjaa voi käyttää? Käykö se vielä, kun vauva jo konttaa?

"Patja on sitä toimivampi, mitä nuorempi vauva on. Painorajoitus on 10 kiloa, kun patja on liikkeessä, ja raja on aika tarkka. Patjalle ei saa päästää isosisaruksia pomppimaan.

Kun moottori ei ole päällä, painoraja on 20 kiloa. Patja kestää, vaikka lapsi konttaisi tai nousisi seisomaan."

5. Minkä kokoiseen sänkyyn patja sopii? Laitetaanko verkkokankaan päälle lakana?

"Patjan koko on 60 x 120 cm, joka on Suomessa yleisin pinnasängyn koko. Sitä suurempaan sänkyyn patjaa ei saa laittaa, ettei vauva jää jumiin patjan ja sängyn väliin.

Verkkokankaan idea on, että ilma pääsee kulkemaan sen läpi, vaikka vauva kierähtäisi mahalleen. En suosittele lakanaa, koska se poistaa tuon ominaisuuden. Suositus on aina, että vauva nukutetaan selälleen.

Verkkokankaan voi irrottaa ja pestä koneessa 60 asteessa."

6. Patjan hinta on 490 euroa. Mistä tiedän, toimiiko patja meillä? Voiko sitä kokeilla?

"Patjan voi myös vuokrata. Viikkovuokra on 35 euroa."

Familings-vauvanpatja on palkittu Saksan Kind+Jugend -messujen innovaatiopalkinnolla.

Vierailija

No kaikkea sitä.. Taas yksi turhake jolla saada lapsen läheisyydentarpeen tyydyttäminen pois vanhemmilta itseltään.. Ja varmasti myös turvallisuusriski, verkkovirralla toimivat moottorit.. Eikö vauvalle tule kylmä kun alapuolella ilma viheltää..

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.