Miten tuemme lasten yhteisleikkejä niin, että jokaisen itsetunto kehittyisi vahvaksi?

Kysymys:

Perheessämme on 6-vuotias lievästi kehitysvammainen lapsi sekä nuorempia sisaruksia. Erityislapsen kanssa menee aikaa ja vaaditaan kärsivällisyyttä joka arkipäivä. Hänen kanssaan on omat säännöt ja tavat toimia. Pikkusisarukset näkevät raivokohtauksia ja sitä, kuinka me vanhemmat uuvumme välillä.

Pikkusisaruksille haluaisi myös antaa aikaa ja heidän ikätasonsa mukaista huomiota, mutta riittämättömyydentunne vaivaa. Onko vaarana, että heidän psyykkinen kehityksensä taantuu tai tulee traumoja? Miten 4-vuotias ymmärtää, että kehitysvammainen isosisarus ei osaa jotain, mitä hän itse osaa?

Miten tuemme lasten yhteisleikkejä niin, että jokaisen itsetunto kehittyisi vahvaksi? Entä kun 4-vuotias ottaa mallia vammaisen sisaruksensa käytöksestä?

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen vastaa:

Perheenne tilannetta kuvaa hyvin muotisana ”haasteellinen”. Esikoisella on erityistarpeita, joihin vastaaminen vie vanhempien voimavaroja, eikä energiaa tahdo riittää nuoremmille sisaruksille. Mietit, miten voitaisiin tukea kaikkia lapsia tasapuolisesti ja lujittaa heidän sisarussuhteitaan.

Jo näiden kysymysten pohtiminen kertoo vastuullisuudesta ja herkkyydestä tunnistaa lasten tarpeet. On tuskin syytä pelätä nuorempien lasten taantumista tai heidän traumatisoitumistaan, mutta he tarvitsevat ikätasolleen mitoitettua tietoa esikoisen tilanteesta. Heiltä ei pitäisi vaatia liiallista kypsyyttä ja esikoisen ”ymmärtämistä”, eikä heistä saisi tuntua siltä, että he joutuvat rajoittamaan tunteidensa ilmaisemista säästääkseen väsyneitä vanhempiaan.

Lievästi kehitysvammainen lapsikin tarvitsee turvalliset rajat ja säännöt edellytystensä puitteissa. Jos hänen raivokohtauksillaan on aivo-orgaaninen pohja, niitä kenties voidaan lievittää asianmukaisella lääkityksellä.
On kannatettavaa etsiä sellaisia leikkejä ja touhuja, joihin kaikki sisarukset voivat ottaa osaa, mutta ne eivät saisi olla pakkopullaa tai teennäistä esikoislapsen viihdyttämistä. Leikkien eriyttäminen saattaisi antaa mahdollisuuden ottaa kaikkien lasten toiveet paremmin huomioon.

Mistä esikoinen nauttii? Joku luotettava läheinen tai tukihenkilö voisi viedä hänet pienelle retkelle tai vaikkapa polskuttelemaan uimahalliin. Äiti tai isä puuhaisi samaan aikaan nuorempien kanssa jotakin, mistä he pitävät. Te vanhemmatkin tarvitsette välillä omaa aikaa, aikaa toisillenne ja mahdollisuutta hengähtää.

Meidän Perhe 1/2011

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Ennen lapsuus oli paljon vapaampi – ja vaarallisempi.

Ennen nämä olivat lasten arkipäivää, enää onneksi eivät. Tunnistatko muutoksen omasta lapsuudestasi?

1. Ennen pyöräiltiin paljain päin.

Nykyvanhemmat viilettivät lapsina pyörällä pitkin pihateitä tukka tuulessa viuhuen. Päätä suojasi korkeintaan Säästöpankin lippis. Kukaan ei ollut kuullutkaan kypäristä – ne eivät olleet pakollisia edes mopoilijoille ennen 1980-luvun alkua.

Nyt tieliikennelain kirjauksen mukaan pyörällä ajettaessa on yleensä käytettävä kypärää. Ani harva vanhempi päästää lapsensa pyörän selkään ilman kypärää. Kypärä suojaa tehokkaasti pää- ja aivovammoilta.

2. Automatkalla maattiin vaikka takaikkunalla.

Lapsuuden kesälomamatkoilla saatettiin seistä Saab 96:n etupenkkien välissä tai ahtautua takaikkunalle näyttämään kieltä ohiajaville. Ei enää.

Nykyisin lapset matkustavat turvallisemmin. Suositus on, että lapset istuvat selkä menosuuntaan turvakaukalossa tai -istuimessa ainakin kolmivuotiaaksi asti. Korokeistuimen lapsi tarvitsee siihen asti, kun hän on vähintään 135 senttiä pitkä eli noin kymmenenvuotias.

Tämän jälkeen lasta suojaa autossa turvavyö. Turvavöiden käyttöpakko henkilöautojen etuistuimilla matkustaville tuli Suomessa voimaan 1975. Se laajeni koskemaan takapenkkiläisiä eli usein juuri lapsia vasta kaksitoista vuotta myöhemmin.

3. Tupakka paloi kotona ja autossa.

Moni nykylapsi vilkuilee vihaisesti sauhuttelijoita bussipysäkeillä ja ostoskeskusten ovilla. Heidän vanhempansa leikkivät tupakansavussa jopa kotonaan ja matkustivat mummolaan autossa, jonka tuhkakupit piti tyhjentää parikin kertaa päivässä.

Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa 1977 ja tänä vuonna henkilöautoissa, jossa on alle 15-vuotias matkustaja.

4. Vauvalle annettiin mehua ja sokeria.

Nykyisin suositellaan, että vauvaa täysimetetään 6 kuukauden ikään asti. Imetyksen ohella voi aloittaa kiinteiden ruokien antamisen pieninä maisteluannoksina. Äidinmaidon sijaan vauva voi saada juuri vauvoille kehitettyä korvikemaitoa.

Ensimmäisiä vauvalle suositeltavia lisäruokia ovat peruna ja muut kasvikset sekä hedelmät.

1960-luvulla vauvoille annettiin 4–6-viikkoisina tuoremehuja. Jos lapsi ei saanut tarpeeksi rintamaitoa, hänelle annettiin kolmen kuukauden iästä puolimaitoseosta: puolet maitoa, puolet vettä ja mukaan ripaus sokeria seosta makeuttamaan. Mikäli vauvalla oli vatsavaivoja, tavallinen sokeri korvattiin laktoosilla tai mallasuutteella.

5. Aurinko sai polttaa vaan.

Kultaisilla 60- ja 70-luvuilla lapsille järjestettiin kilpailuja, joissa kesällä parhaiten ruskettunut palkittiin.

Nykyään tiedetään, että lapsen ihon suojamekanismit ovat vielä kehittymättömät. Lapsen iho on ohuempi kuin aikuisilla, ja siksi se reagoi haitalliseen UV-säteilyyn erityisen herkästi.

Pienimmät lapset suositellaan pitämään kokonaan pois auringosta, isommat lapset kannattaa suojata vaatteilla ja suojavoiteilla.

6. Auton ovet lukkoon, ja odotapa tässä.

Ei, ei ei ollut tavatonta: Lapsi jätettiin autoon, kun vanhemmat vaikkapa kävivät kaupassa tai pankissa. Isommalle lapselle vain sanottiin, että älä avaa ovea.

Enää sitä ei pidetä sopivana. Autossa voi tulla liian kuuma, lapsi voi hätääntyä ja tuntea tulleensa hylätyksi. Vanhemmalle voi myös itselleen sattua tapaturma, eikä kukaan tiedä missä lapsi on.

Vanhemmat väittelevät tästä usein netin keskustelupalstoilla, mutta harva jättää lasta yksin autoon.

Oletko eri mieltä?

Oliko ennen muka paremmin, ja lapsia paapotaan nyt turhaan? Väitätkö, että nykyvanhemmat ovat ylisuojelevia? Tutustu tähän raporttiin. Se kertoo muun muassa, että lasten tapaturmaiset kuolemat ovat vähentyneet. Vuonna 1969 tapaturmaisesti menehtyi 405 lasta ja nuorta. Vuonna 2011 luku oli 37.

Lähteet: Woman'sDay, Wikipedia, Liikenneturva, THL, Syöpäjärjestöt, Onnettomuustutkintakeskus

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tuntuuko rintapumpun käyttö hankalalta? Nämä neuvot voivat auttaa.

1. Oksitosiinit liikkeelle

Jotkut äidit saavat pumpattua maitoa isoja määriä vaivatta. Monille taas muutaman tipankin tiristäminen on työn ja tuskan takana. Tämä ei tarkoita, että vauva saa rinnasta liian vähän maitoa. Terve vauva on pumppua tehokkaampi rintojen tyhjentäjä.

Jotta maito heruisi, kehon pitää tuottaa oksitosiinia, mielihyvähormonia. Söpö, hyväntuoksuinen vauva saa oksitosiinihanat auki – toisin kuin kova, muovinen pumppu. Usein pumppaus sujuu vasta totuttelun jälkeen.

2. Käsipelillä tai sähköllä

Maitoa voi olla tarve pumpata monista syistä. Useimmilla tarve on satunnaista ja johtuu esimerkiksi äidin omista menoista. Joskus pumppaaminen on säännöllisempää vauvan sairaalahoidon tai keskosuuden takia. Pumppaamalla voi myös tehostaa maidontuotantoa.

Myynnissä on käsikäyttöisiä ja sähköllä toimivia rintapumppuja. Jos tarve on satunnaista, käsipumppu yleensä riittää. Jos pumppaa usein, voi olla fiksua satsata sähköpumppuun. Monilla paikkakunnilla niitä voi myös vuokrata. Tehokkaimpia ovat pumput, joilla molemmat rinnat saa tyhjennettyä samalla kertaa.

Jotkut eivät kaipaa pumppua vaan lypsävät käsin.

3. Matki vauvaa heruttelussa

Herumista voi yrittää houkutella monin keinoin. Rentoutuminen edistää sitä. Kosketus toimii usein, joten rintoja voi ennen pumppausta hieroa kevyesti, niinhän vauvakin usein tekee. Joitakin äitejä auttaa, jos joku hieroo hartioita.

Myös lämpö jouduttaa herumista. Rintoja voi lämmittää esimerkiksi kaurapussin tai hiustenkuivaajan avulla. Joillakin maito heruu helpoimmin saunassa.

Vauvan ensimmäiset imut rinnalla ovat lyhyitä ja nypyttäviä. Vauvan imutyyliä voi matkia pumpulla, ja joissain pumpuissa onkin erillinen herutustoiminto. Kun maito alkaa virrata, pumppaa voimakkaammin vedoin.

Tehokkainta on pumpata samalla, kun imettää. Tällöin vauva hoitaa heruttelut. Jos tämä tuntuu hankalalta, ihokontakti vauvan kanssa on tehokas.

Täysi rinta heruu helpommin. Jos yöllä tulee pitkä imetystauko, pumppaamiselle otollisin hetki voi olla aamulla. Jos vauvan imettää pari kertaa peräkkäin samasta rinnasta, voi pumpata täydemmän rinnan.

Monia auttaa, jos ajatukset saa pois pumppaamisesta. Jos tyhjä pullo stressaa pumpatessa, sen voi peittää. Mieti, miten tilanne olisi mahdollisimman mukava.

Ja jos pumppaaminen ei yrityksistä huolimatta luonnistu, on lupa luovuttaa. Vauvalle voi antaa myös korviketta.

4. Pumppu tykkää kylmästä

Käytön jälkeen rintapumppu on hyvä huuhdella kylmällä vedellä, joka vie mennessään maidon proteiinit. Jos pumppua aikoo käyttää pian uudestaan, sitä voi säilyttää väliajan puhtaassa astiassa jääkaapissa. Kylmässä bakteerit lisääntyvät hitaasti.

Jos vauva on vielä pieni, pumppu pitää pestä joka käytön jälkeen koneessa tai käsitiskiaineella. Sterilointi esimerkiksi keittäen viisi minuuttia kerran päivässä riittää.

Vastapumpattu maito säilyy huoneenlämmössä noin kuusi tuntia, jääkaapin takaosassa kaksi vuorokautta ja pakastimessa puoli vuotta.

Asiantuntija: koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen, Imetyksen tuki ry

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Mitä enemmän lapsen elämässä on välittäviä ihmisiä, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta, psykologi Soili Poijula sanoo.

1. Ohjaa hyviin ystävyyssuhteisiin

Yksikin hyvä ystävä voi vaikuttaa siihen, että kiusattu selviää paremmin, psykologi Soili Poijula sanoo.

Pieni lapsi ei kuitenkaan opi kaverin kanssa olemisen taitoja itsestään vaan tarvitsee siihen aikuisen ohjausta.

– Vanhempien tehtävä on alusta alkaen empaattisesti ottaa lapsen tunteet todesta ja auttaa niiden hallinnassa. Arkielämän tilanteessa vanhemman tehtävä on neuvoa, miten itseä ja muita kohdellaan hyvin ja näyttää tässä itse esimerkkiä.

"Vanhemmalle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä on myös hänen kiusaajansa."

Lasta kannattaa rohkaista kutsumaan kavereita kotiin tai seurata heidän tekemisiään pihalla tai puistossa. Näin vanhempi näkee, miten oma lapsi ryhmässä toimii ja huomaa, mitkä taidot hänellä on jo hallussa ja mitä olisi hyvä vielä harjoitella.

Samalla vanhempi näkee, miten lapsen kaverit käyttäytyvät. Kaveriporukkaan kuuluminen on hyvä juttu mutta myös suhteiden laatu ratkaisee – niiden pitäisi olla vastavuoroisia.

– Aikuiselle voi tulla yllätyksenä, että lapsen ystävä voikin joissain tapauksessa olla myös hänen kiusaajansa. Tällaisessa suhteessa olo ei opeta lapselle hyvää.

Vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

Koulussa ja päiväkodissa lapset leikkivät ryhmissä, mutta Poijulan mukaan vapaa-ajalla lapsen pitää saada myös valita ystäviään.

– Kaikkien kanssa leikkiminen on kaunis periaate. Aikuisetkin saavat valita ystävänsä, ja myös lapsen pitää saada viettää aikaa parhaan ystävänsä kanssa.

2. Tunnista ja puutu

Lapselta kannattaa kysyä päivittäin, millaista koulussa oli ja miten siellä meni. Kysymyksistä saa tietoa lapsen koulupäivän kulusta, hänen tunteistaan ja mielialastaan sekä kaverisuhteistaan. Kysymykset myös osoittavat, että vanhempi on kiinnostunut lapsen asioista.

Kivakoulu.fin mukaan ei kannata aina tyytyä lyhyeen normaalivastaukseen ”ihan hyvin” tai ”ok” vaan varata silloin tällöin enemmän aikaa, jotta voitte keskustella aiheesta rauhassa.

Tee kysymyksiä, joihin ei voi vastata vain "kyllä" tai "ei".

Kuuntele sanojen lisäksi lapsen tunteita, äänenpainoa, ilmeitä, eleitä ja kehon asentoja. Kannattaa tehdä sellaisia kysymyksiä, joihin ei voi vastata lyhyesti yhdellä sanalla kyllä tai ei.

Kokeile vaikka kysyä näitä: Mikä oli paras tai pahin tapahtuma koulussa tänään? Kenen kanssa olit koulussa tänään ja millaisia he ovat? Mitä teitte kavereiden kanssa tänään ja oliko se hauskaa? Mitä teit koulumatkalla?

3. Opeta jämäkkyyttä ja selviytyvyyttä

Lasta on myös hyvä valmentaa toimimaan kiusaamistilanteissa. Näennäisen välinpitämätön käyttäytyminen ja jämäkkyys voivat auttaa kiusaamisen lopettamisessa.

Ei välttämättä ole helppoa olla näyttämättä, että on hämmentynyt ja poissa tolaltaan. Kiusaamistilanteista selviytymistä voikin harjoitella kotona vanhempien kanssa.

Kivakoulu.fin mukaan esimerkiksi sanoja ”ei” tai ”lopeta” voi harjoitella kotona peilin edessä. Näiden sanojen avulla voi saada itseä loukkaavan kohtelun loppumaan.

"Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu."

Vanhempi voi myös auttaa lastaan vahvistamaan tärkeää selviytyvyyden eli resilienssien kykyä. Resilienssi on käännetty myös joustavuudeksi, sitkeydeksi, sietokyvyksi ja lannistumattomuudeksi.

Lapsen resilienssiä kehittää esimerkiksi vahvistamalla hänen itseluottamustaan ja kannustamalla häntä onnistumaan.

– Halaa lastasi päivittäin ja osoita hänelle, että hän on ehdoitta rakastettu. Tehkää kodistanne turvallinen ja virhevapaa vyöhyke. Kohdatkaa pelot pienin askelin, lapsen tahdissa. Ohjaa lasta omalla esimerkilläsi, sillä lapsi jäljittelee luonnostaan vanhempiaan, Soili Poijula neuvoo.

Poijulan mukaan mitä enemmän läheisiä, välittäviä ihmisiä lapsen elämässä on, sitä paremman suojan hän saa kiusaamiselta.

– Jos lasta laiminlyödään tai kohdellaan kaltoin kotona, uhriutuminen toistuu helposti muualla. Ne, joita pitäisi kohdella erityisen hyvin, joutuvatkin kielteisimmin kohdelluiksi.

Ajankohtainen

Soili Poijula: Lapsi ja kriisi. Selviytymisen tukeminen. Kirjapaja 2016.

Vierailija

Olen aina sanonut, että maailma olisi taas himpun verran parempi paikka, jos vanhemmat keskittyisivät "Kunpa lastani ei kiusattaisi" ajattelumallin sijaan kasvattamaan lapsensa ajattelumallilla "Kunpa lapsestani ei kasvaisi kiusaajaa".

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Usko tai älä, kahvi ja taapero todellakin muistuttavat toisiaan.

Babble.com kertoo, miten.

1. Ensin niitä välttelee

Harva meistä aneli vanhemmiltaan aamupalapöydässä, että saisi pikku tipan kahvia. ”Edes ihan pienen, tämän kerran.”

30 vuotta myöhemmin olemme aikuisia, joiden ensimmäinen ajatus heräämisen jälkeen on: Kahvin. Keitin. Käyntiin.

Sama pätee lasten saamiseen. Hankalat, meluisat ja sotkuiset vieraat muksut eivät voisi vähempää kiinnostaa, kunnes vauvakuume iskee. Viimeistään oman vastasyntyneen vauvan pehmeä poski saa sekoamaan täydellisesti, ja lopullisesti.

2. Ne potkivat sängystä ylös aamuisin  

Mikään ei houkuttele nousemaan sängystä nopeammin kuin kahvinkeittimen ääni ja tuoreen kahvin tuoksu.

Toisaalta saman asian ajaa taaperon täysi vaippa tai mikä vielä pahempaa – taapero ilman vaippaa mutta epäilyttävän hajuisena.

3. Harvoin tasaisen lämpöisiä

Tämä ei lakkaa yllättämästä: kaadoit hetki sitten kuuman kahvin kuppiisi ja kun nyt juot sen, se onkin kylmää.

Taapero taas rakastaa sinua tulisesti juuri nyt ja hetken päästä vihaa vielä voimallisemmin. Samoin hän ilmoittaa haluavansa aamupalaksi puuroa ja kiljuu hetken päästä kurkku suorana leipien perään.

4. Ne tulevat kalliiksi

Miten kupillinen juomaa, johon on sekoitettu muutama papu, voi maksaa niin paljon?

Pienestä ihmisestä kasvaa nopeasti iso – ja viimeistään silloin hän haluaisi vaikka mitä, hinnasta viis.

5. Yhdessä ne saavat aikaan sotkun

Kahvikuppi, jossa ei ole kantta + vieressä taapero = älä edes yritä. Mikäli kahvikuppi on alle sadan metrin päässä taaperosta, hän saa takuulla heilautettua tai potkaistua sen nurin.

Jos mahdollista, kannattaa pitää molemmat erillään ja nauttia niiden seurasta yksitellen.

6. Tarkkana sokerin kanssa

On ihan ok lisätä kahviin vähän sokeria tai makusiirappia. Liian makea kahvi tarttuu kuitenkin hampaisiin ja muistuttaa maultaan pirtelöä.

Taaperokin voi nauttia toisinaan herkkuja, jotka sisältävät sokeria. Mutta jos hänet palkitsee pari kertaa toffee-patukalla, rusinat saa unohtaa saman tien.

Eikä liiallinen sokerin syöminen ole lapselle, eikä aikuiselle, terveellistä.

7. Ne eivät välttämättä tykkää vihanneksista

Kahvi sopii hyvin yhteen ainakin seuraavien syömisten kanssa: suklaakeksi, suklaamuffini, suklaakakku. Samat herkut uppoavat myös taaperoon.

Parsakaali taas maistuu monelle taaperolle huonommin kuin hiekka. Ja kahvi ja parsakaali taas, kuka haluaa edes kokeilla.

8. Parasta ennen iltaseitsemää

Vain pikku kupponen kahvia iltaruuan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla? Muksu haluaisi valvoa vielä hetken iltapalan jälkeen – kuinka paljon haittaa siitä voi olla?

Paljon. Näistä molemmista seuraa mittaamattomasti harmia ja vähän unta.

9. Et voi kuvitella elämää ilman niitä

Piste.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.