Tiesitkö, että lamppujen värilämpötilat vaikuttavat kodin tunnelmaan jopa enemmän kuin sisustuksen värit?

Lamppujen värilämpötilat vaikuttavat kodin tunnelmaan jopa enemmän kuin kodin värit. Voit valaista kotisi keltaisella tai vaikka päivänvalon valkoisella, mutta ole tarkkana ettet sotke eri värilämpötiloja liikaa keskenään.

Hehkulamppujen poistuttua markkinoilta polttimoiden ostaminen on muuttunut varsinaiseksi taitolajiksi. Kantojen ja lumeneiden ohella lamppuhyllyllä kannattaa kiinnittää huomiota Kelvin-lukuun eli lampun värilämpötilaan. Se nimittäin vaikuttaa merkittävästi koko kodin tunnelmaan.

Kutsumme keltaisen sävyisiä valonlähteitä lämpimiksi ja sinertäviä kylmiksi. Toisin kuin maalaisjärki saattaisi sanoa, värilämpötiloista puhuttaessa arvo kuitenkin kasvaa, kun värilämpötila kylmenee. Punainen väri on arvoltaan 2000 Kelviniä ja sininen 12 000–18 000 Kelviniä. Ja vaikka asia ilmoitetaan Kelvineinä, värilämpötilalla ei ole mitään tekemistä normaalin lämpötilan kanssa.

Hehkulampuista tutun, hyvin kellertävän valon värilämpötila on 2700 Kelviniä. 3000 Kelvinin halogeenilamput hohkavat jo hieman valkoisempaa väriä, mutta pitävät silti kodin tunnelman lämpimänä. Loisteputket ovat usein väriltään 4000 Kelviniä ja tuottavat jo melko valkoista väriä. Päivänvalolampuiksi kutsutaan yli 5000 Kelvinin valonlähteitä.

Silmä tottuu värilämpötiloihin

Monet kokevat lämpimän tai puhtaan valkoisen valon kodikkaan miellyttävänä, ja siksi melko matalan, 2700-3000 Kelvinin värilämpötilan lamput ovat yleisiä kodeissa. Lämpimänkeltainen valo myös vaikuttaa ihmiseen kaikkein rauhoittavimmin. Julkisissa tiloissa käytetään sen sijaan neutraaleja ja viileitä, 4000–5000 Kelvinin värilämpötiloja. Ne ovatkin omiaan tilanteisiin, jotka vaativat vireyttä.

Ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen, mikä olisi oman kodin valaisimille sopiva värilämpötila. Osittain kyse on makuasiasta, osittain tottumuksista. Olemme mukautuneet siihen, että sisällä vallitsee noin 3000–4000 Kelvinin värilämpötila, vaikka siinä valossa on itse asiassa varsin paljon keltaista sävyä.

Värilämpötilan huomaa kenties selvimmin sillloin, kun ostaa vahingossa kotiin valaisimen, jonka tehdaslampussa on korkea värilämpötilalta. Kellertävänväristen valolähteiden seassa sinisenä hohkava valo vaikuttaa kalselta – yksinkertaisesti väärältä. Tehdaslamput onkin hyvä vaihtaa kodin muuhun valaistukseen paremmin sopiviin lamppuihin.

Kun värilämpötilat oppii tuntemaan ja niitä alkaa tarkkailla, saattaakin käydä niin, että monet paikat alkavat tuntua keltaisilta. 2700 Kelvinin valaistuksesta halutaan siirtyä kohti lämpimän valkoista 3200 Kelvinin valaistusta, mutta pian sekin väri voi alkaa tuntua liian keltaiselta.  Päivänvalolamppujen kannattajat perustelevat mieltymystään sillä, että 5500 Kelvinin valossa tuntuu siltä, että sisällä olisi paljon päivänvaloa. Voi kuitenkin käydä niin, että kun kokonaan päivänvalolampuilla valaistussa kodissa vierailee vähempiin Kelvineihin tottunut tuttava, tämä kokee valaistuksen kalseaksi.

Valon värisävyn aistiminen on osittain myös kulttuurista. Meillä Euroopassa valaistus on useimmiten lämpimänsävyistä, kun taas esimerkiksi aasialaiset ovat usein mieltyneitä kylmempään, jopa päivänvalon väriseen valoon.

Valo muuttaa värejä

Tunnelman luomisen lisäksi valon väri vaikuttaa merkittävästi siihen, miten koemme värit tilassa. Hehkulampun tai halogeenin kellertävässä valossa sininen muuttuu violetiksi ja punainen oranssiksi. Huoneen värilämpötilan vaihtaminen muuttaa paljonkin sitä, miltä esimerkiksi seinämaali näyttää.

Valon värilämpötilakaan ei kuitenkaan kerro kaikkea. Valon kirjo eli spektri kertoo, miten valo toistaa värejä. Auringonvalossa ihmissilmä näkee värit täydellisimmillään. Lähimpänä luonnollista auringonvaloa ovat hehkulamppu, halogeenilamppu ja led-lamppu, joiden valo on jatkuvaspektristä. Loisteputkien valo taas on viivaspektristä, eli siitä puuttuu aallonpituuksia. Tämän takia värit menettävät luonnettaan niiden valossa. Kotona kannattaakin käyttää jatkuvaspektrisiä valonlähteitä sekä tarkistaa, että lampun värintoistoindeksi on mahdollisimman lähellä lukua 100.

Mikä lamppu, mikä väri?

Markkinoilta poistuvista hehkulampuista ja halogeeneista puhuttaessa voidaan nimetä niiden tuottaman värilämpötilan arvo, mutta energiansäästölamppujen ja ledien aikakaudella kaupan lamppuhyllyllä saa olla tarkkana. Näitä polttimoita saa lähes minkä värisenä vain – ledien värilämpötilaskaala on todella laaja ja energiansäästölamppujakin on saatavilla lämpimän valkoisesta neutraalin valkoiseen.

On hyvä valita yksi värilämpötila, jota useimmat kodin lamput ovat. Työpöydälle voi valita hieman muuta valaistusta kylmemmän sävyisen lampun lukemisen helpottamiseksi ja olohuoneeseen muutaman tunnelmallisemman valaisimen iltoja varten, mutta yleisvalaistuksessa kannattaa pitäytyä yhdessä värilämpötilassa.

Katso eri valaisimista lähtevän valon väriä ja vertaa värejä toisiinsa. Voit ostaa testausmielessä muutaman erivärisen lampun ja kokeilla, miltä niiden tuottama valo näyttää kotonasi. Näet pian, oletko itse lämpimämmän vai viileämmän värisen valon ystävä.